Suomessa on siirrytty ulkopolitiikan ensisijaisuudesta asevaraiseen turval­li­suu­sa­jat­teluun, asemäärärahat on nostettu nelinkertaisiksi ja se on muualta pois.

Nyt val­mis­tel­laan Suo­men ja Yh­dys­val­to­jen puo­lus­tus­so­pi­mus­ta (DCA). Se on ju­ri­di­ses­ti si­to­va val­ti­o­so­pi­mus toi­sin kuin Na­ton jä­se­nyys. Alu­et­tam­me luo­vu­te­taan Yh­dys­val­to­jen so­ti­las­tu­ki­koh­dik­si.

Niil­le se voi pe­rus­taa ras­kaan aseis­tuk­sen va­ras­to­ja, len­to­tu­ki­koh­dan ja sa­ta­ma-alu­een sekä jär­jes­tää so­ta­har­joi­tuk­sia. Li­säk­si Yh­dys­val­to­jen so­ti­laat saa­vat es­teet­tä liik­kua Suo­mes­sa maal­la, me­rel­lä ja il­mas­sa.

Jul­ki­suu­des­sa so­pi­muk­ses­ta ei ole ker­rot­tu, mut­ta pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön mu­kaan so­pi­mus on sa­man­tyyp­pi­nen kuin vii­me syk­sy­nä USA:n ja Nor­jan vä­lil­lä sol­mit­tu. Alu­eet ovat USA:n su­ve­ree­nis­sa hal­lin­nas­sa. Niil­lä ta­pah­tu­vaa toi­min­taa ei­vät sää­te­le Nor­jan vaan USA:n lait, Nor­jan vi­ra­no­mai­sil­la ei ole toi­mi­val­taa alu­eil­la ja jou­kot niil­lä ovat vain Yh­dys­val­to­jen ko­men­nos­sa. Yh­dys­val­loil­la näi­tä tu­ki­koh­tia on maa­il­mal­la yli 700.

Täl­lais­ten tu­ki­koh­tien avul­la USA:n joh­to var­mis­taa, et­tä se voi ryh­tyä tar­vit­ta­es­sa so­ti­laal­li­siin toi­miin il­man yli 30 jä­sen­val­ti­on pää­tök­sen­te­koa Na­tos­sa.

Täl­lais­ten tu­ki­koh­tien avul­la USA:n joh­to var­mis­taa, et­tä se voi ryh­tyä tar­vit­ta­es­sa so­ti­laal­li­siin toi­miin il­man yli 30 jä­sen­val­ti­on pää­tök­sen­te­koa Na­tos­sa, saa­ti YK:n man­daat­tia. Mik­si Yh­dys­val­lat ha­lu­aa so­tia maa­il­mal­la, on­kin sit­ten toi­nen jut­tu.

Nor­jan mal­lin mu­kai­nen so­pi­mus voi an­taa USA:lle myös mah­dol­li­suu­den kier­tää Suo­men ydi­ne­ner­gi­a­la­kiin kir­jat­tu­ja ra­joi­tuk­sia ve­to­a­mal­la oi­keu­teen kul­jet­taa asei­ta es­teet­tä ky­sei­sel­le alu­eel­le. Hal­li­tus ja edus­kun­ta ei­vät aset­ta­neet mi­tään eh­to­ja tai va­rauk­sia Nato-jä­se­nyy­del­le.

Toi­saal­ta Nor­ja ei esi­mer­kik­si osal­lis­tu Na­ton ydi­na­se­har­joi­tuk­siin. Sil­lä on myös ol­lut ra­joi­tuk­sia yli­len­noil­le ja so­ta­har­joi­tuk­sil­le poh­joi­ses­sa, lä­hel­lä Ve­nä­jän ra­jaa. Meil­lä oli­si jär­ke­vää pyr­kiä sa­maan.

Ve­nä­jän hyök­käys Uk­rai­naan he­rät­ti ym­mär­ret­tä­vää huol­ta, vaik­ka puo­lus­tus­voi­mien mu­kaan Suo­meen ei koh­dis­tu so­ti­laal­lis­ta uh­kaa. USA:n aseis­tuk­sen, jouk­ko­jen ja tu­ki­koh­tien si­joit­ta­mi­nen Suo­meen, lä­hel­le Ve­nä­jän stra­te­gi­sia ydi­na­sei­ta ja kes­kuk­sia ei kui­ten­kaan li­sää tur­val­li­suut­ta vaan so­ti­laal­li­sia jän­nit­tei­tä.

Voim­me pa­rem­min vält­tää ris­ti­rii­to­ja ja jou­tu­mis­ta suur­val­to­jen pe­li­nap­pu­lak­si, kun Suo­men alu­eel­le ei ote­ta Yh­dys­val­to­jen tu­ki­koh­tia.

Han­nu Ke­to­har­ju