KUOPIO / Erno Säisänen
Teemua tavatessa on heti alkuun välttämätöntä kysyä, mikä saa lahjakkaan kotikielenään ruotsia taitavan ympäristö- sekä prosessitekniikan diplomi-insinöörin pyrkimään eduskuntaan itäsuomalaisena demarina?
Kysymys ei häntä yllätä ja vastaus tulee nopeasti:
– Pojat. Haluan, että heillä ja heidän sukupolvellaan olisi parempi maailma ja minulla on päätöksentekoon annettavaa. Politiikassa pitää erottaa yhä tarkemmin se, mikä on olennaista ja asiantuntevaa, ja toisaalta tunnistaa epäolennainen, joka ei palvele kokonaisuutta. Asioita pitää ymmärtää lukuja myöten ja sen minä osaan. Demarit tekevät asioita järkevästi yhteiseen hyvään pyrkien.
Politiikassa rakennetaan yhteistä tulevaisuutta. Sen kannalta yhä kriittisemmäksi käyvät ratkaisut ympäristöpolitiikasta sekä nuorten hyvinvoinnista, korostaa Teemu ja jatkaa:
– Demarit voisivat olla hyviä ajamaan ympäristöasioita. Tehdään tarvittavat muutokset, mutta huolehditaan siitä, että asiat tehdään olennaiseen keskittyen ja sosiaalisesti kestävästi. Sitä tasapainoa taas ei muiden puolueiden ympäristöpolitiikassa tunnisteta vastaavasti.
Ympäristö
Teemu kertoo perehtyneesti, kuinka esimerkiksi puuta käytetään liikaa. Puunkäyttö kaupunkien lämmityksessä oli aikansa ympäristöajattelua, mutta pidemmällä aikavälillä asetelma on kestämätön. Puun tuonti Venäjältä oli 10 prosenttia ja tuonnin loppuminen toi esiin jo olemassa olleen tarpeen puunkäytön uudelleensuunnitteluun.
Luontokato eli monimuotoisuus on todellinen haaste globaalisti. Ihmiskunnan on saatava lisää alueita takaisin luonnolle. Tästä kokonaisuudesta huolehtiminen paikallisesti on lopulta myös metsäteollisuuden etu, kunhan samalla puun arvonmuodostusta lisätään uusilla metsäteollisuuden takeilla.
On vanhakantaista, että kaupunkeja lämmitetään polttamalla arvokasta raaka-ainetta.
On vanhakantaista, että kaupunkeja lämmitetään polttamalla arvokasta raaka-ainetta; myös sivujakeet tulisi etenevässä määrin jatkojalostaa ja tätä on muun muassa elinkeinoelämän tutkimuslaitos korostanut. On lisättävä ydinvoimaa niin paikallisessa lämmön tuotannossa kuin valmistauduttava nykyisten vanhempien ydinvoimaloiden korvaamiseen.
Tiedän, että ydinvoima on politiikassa vaikea aihe, mutta meillä ei ole aikaa ja asiat pitää saada päätettyä tosiasialähtöisesti, Teemu toteaa vakuuttavasti ja kertoo siitä, kuinka tarvitsemme monipuolisesti eri energialähteitä, niin tuulivoimaa kuin ydinvoimaa. Myös biokaasun tuotantoa kannattaa edistää kiertotalouden takia niistä jakeista, jotka ovat taloudellisesti hyödynnettävissä.
Uhkakuvien keskellä Teemu tuo esiin sen, että siirtymä on lopulta mahdollisuus, mikäli asiat osataan tehdä oikein.
– Väitän, että jälkikäteen ihmettelemme sitä, miksi näitä muutoksia ei tehty aikaisemmin. Meillä on valtava vientipotentiaali vihreillä markkinoilla. Samaan yhtälöön liittyvät myös kasvava hyvinvointi ja kestävä talous.
Nuoret
Nuorten hyvinvointi on ympäristöasioiden rinnalla toinen suuri kysymys, jonka Teemu nostaa esiin. Meillä on yhä pienempiä ikäluokkia eikä sieltä pidä kenenkään jäädä yhteiskunnan reunoille tai ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajentaminen oli tärkeä toimi, mutta sitä työtä pitää jatkaa. Katseen siirtäminen materiaalisesta yltäkylläisyydestä henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on lopulta avaintekijä molemmissa isoissa asioissa, hän korostaa.
Alueellisesti meidän pitää pystyä näkemään Itä-Suomi yhteisenä ja kehittää aluetta kokonaisuutena. Lopulta lyhytnäköinen paikallisuus ei ole rakentavaa, sillä olemme liian pieni väestönosa. Meidän pitää saada kasvua ja elinvoimaa suhteessa Etelä-Suomeen. Meillä on yksi yliopisto, jossa on painopisteitä.
Samoin meidän kaupunkeja pitäisi kehittää lähemmäs toisiaan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Olisikohan meillä uskallusta unelmoida esimerkiksi sähköisestä ratayhteydestä alueen kaupunkien välille? Haluan omalta osaltani olla sillanrakentaja ja yhteisen tulevaisuuden tekijä, Teemu tuo esiin suhdettaan kotiseutuunsa.
Juttusarjassa esitellään Savo-Karjalan demareiden eduskuntavaaliehdokkaita.