JOENSUU / Arto Miettinen
Osuuskunta Kansa Vallan asettamassa Viikko Pohjois-Karjalan kehittämistyöryhmässä on keskusteltu viime aikoina lehden nimeen ja levikkialueeseen liittyvistä muutoksista.
Viikko Pohjois-Karjalan nimikysymys ja ilmestymisalue ei toki ole asiana uusi. Onhan siitä keskusteltu vilkaasti aina siitä saakka, kun Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit ja SDP:n piirijärjestöt yhdistyivät loppuvuonna 2013.
Osuuskunta Kansan Vallan silloinen tuore puheenjohtaja Juha Hämäläinen kommentoi aihetta Ylellä 5.9.2012: ”Siinä taustalla on vaalipiiriuudistus, joka näyttää väistämättömältä ja myöskin se, että Kuopiossa ja Mikkelissä työväenlehdet ovat lopettaneet, joten voisi olla mahdollista laajentaa toimialuetta muualle Itä-Suomeen.”
Julkaisun nimen ja ilmestymisalueen muuttaminen on niin mittavan kokoluokan muutos, ettei se tapahdu ilman perusteellista taustaselvitystä, jossa moni kysymys on edelleen avoinna. Tämä ei kuitenkaan estä hakemasta viisautta historiasta, jossa Viikko Pohjois-Karjalan nimi ja levikkialue ovat muuttuneet useitakin kertoja.
Rajavahdista liikkeelle
Viikko Pohjois-Karjalan edeltäjä Rajavahti perustettiin keväällä 1906 Sortavalan työväenyhdistyksen toimesta. Tarkalleen ottaen 2. kesäkuuta 1906 julkaistiin lehden ensimmäinen näytenumero, joka julistautui palkkatyöläisten, pienviljelijäin, torpparien sekä kaikkien vähäväkisten ja sorrettujen äänenkannattajaksi sekä työväenliikkeen, osuustoiminnan, raittiusliikkeen ja nuorisotyön edistäjäksi. Lehteä kustantamaan perustettiin tuolloinkin osuuskunta.
Rajavahti ilmestyi silloisen Laatokan Karjalan lisäksi myös Kuopion läänin itäiseen vaalipiiriin kuuluneessa Pohjois-Karjalassa. Vuonna 1910 suurin osa tilaajista tuli jo Kuopion läänistä ja pohjoiskarjalaiset halusivat siirtää lehden toimituksen Joensuuhun. Vaatimus ratkaistiin perustamalla Joensuuhun sivukonttori ja julkaisemalla lehdessä erityistä Joensuun osastoa.
Nimissä monista toistui alueen lisäksi työnteko, kansanomaisuus ja tulevaisuuteen katsominen.
Lehti lakkautettiin sotatilan ajaksi syyskuussa 1914 ja sen tilalla alettiin julkaista helmikuussa 1915 työväen uutis- ja ilmoituslehteä Päivän Tiedot. Nimi muuttui vuoden 1918 alussa Kansaksi, joka lakkautettiin Mannerheimilta saadun ohjeen mukaisesti 30. tammikuuta 1918. Lehden kirjapaino takavarikoitiin ja päätoimittaja kuoli vankileirillä Tammisaaressa. Joensuun konttorinhoitaja puolestaan teloitettiin.
Myöhemmin samana vuonna osuuskunta sai omaisuutensa takaisin ja sai luvan uudelle Kansan Voima -nimiselle lehdelle, jonka ensimmäiset numerot ilmestyivät helmikuussa 1919. Osuuskunta muutetiin osakeyhtiöksi ja Joensuun lisäksi sivukonttorit perustettiin Lieksaan ja Suojärvelle.
Kansan Voimaa Joensuussa
Kansan Voiman viimeinen numero Sortavalassa ilmestyi talvisodan rauhantekoa seuranneena päivänä 1940, kun yhtiön koko omaisuus jäi uuden valtakunnanrajan taakse.
Toimintaa jatkettiin Joensuussa keskustalaista Karjalan Maata julkaisseen Kirjapaino Oy Maakunnan kanssa solmitun painosopimuksen turvin. Oma kirjapaino aloitti toimintansa syyskuussa 1951 ja omistus muuttui vahvasti pohjoiskarjalaiseksi. Niinpä nimeksi muutettiin vuoden 1964 alussa poliittisesti neutraalimpi Pohjois-Karjala.
Tällä nimellä menttiin aina vuoteen 1989, jolloin lehtitalon kirjapainotoiminnat eriytettiin ja lehti muutettiin vuonna 1989 kerran viikossa ilmestyneeksi sanomalehti Uusi Pohjois-Karjalaksi. Vuonna 1995 lehden nimeksi tuli nykyinen Viikko Pohjois-Karjala, jonka julkaisijaksi perustettiin ensin osakeyhtiö ja sittemmin vuonna 2013 Osuuskunta Kansan Valta.
Maassa muualla ilmestyneet SDP:n työväenlehdet ovat kokonaan oma tarinansa. Niiden nimistä todettakoon, että joukossa oli nimeltään sekä aatteellisia että alueellisia julkaisuja, kuten Työmies, Hämeen Kansa, Kansan Lehti, Pohjanmaan Kansa, Pohjolan Työ, Päijätseutu, Saimaan Sanomat, Turun Päivälehti, Valpas, Vapaus, Eteenpäin ja Uusi Aika.
Lehtien nimissä toistui alueen lisäksi usein työnteko, kansanomaisuus ja tulevaisuuteen katsominen.
Lähteet:
Elsinen, Pertti: 75 vuotta karjalaista työväen lehteä; Tommila, Päiviö & Salokangas, Raimo: ”Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia”. Laukkanen, Harri: Saisinko miekin sanoa...; Hämäläinen, Reijo: Työväenlehden arktinen taival.