KUOPIO / Arto Miettinen
AKT:n tuore puheenjohtaja Ismo Kokko peräänkuuluttaa liiton toimintaan avoimuutta ja erilaisia näkemyksiä. Politiikkaakaan ei työpaikoille tarvitse kavahtaa, koska sitä tarvitaan yhteiskunnallisen tilan haltuunottamiseen.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n Itä-Suomen aktiivit kokoontuivat viime lauantaina Kuopioon linja-auto- ja kuorma-autoalojen TES-koulutuksen merkeissä.
Paikalla esittäytymässä ja keskustelemassa oli myös liiton uusi puheenjohtaja Ismo Kokko, joka tuli valituksi tehtäväänsä viime marraskuussa edeltäjänsä Marko Piiraisen siirryttyä SAK:n tehtäviin. AKT:n edustajakokouksessa kesäkuussa Kokon puheenjohtajan pestiä jatkettiin tulevalle nelivuotiskaudelle.
Vaikka Kokko, 51, onkin paljasjalkainen helsinkiläinen, hän sanoo kiertävänsä mieluusti maakunnissa.
– On parasta, kun pääsee kiertämään Suomea ja saa palautetta eri kulmista, Kokko toteaa Kuopion visiitillään.
AKT:n toimintatavat eivät ole Kokolle sinänsä uusia, sillä hän on työskennellyt noin 20 vuoden ajan palkansaajaliikkeessä, muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n sekä Teollisuuden Palkansaajien ja Insinööriliiton johto- tai asiantuntijatehtävissä.
– Yksityiskohdissa ja toimialoissa on aina opittavaa, mutta suuri kuva on hallussa ja toimintalogiikka sama, Kokko määrittää toimenkuvaansa.
Ay-liikkeen koulima
Taustoistaan johtuen Kokko myös tuntee AKT:n haasteet, jotka ovat monista muista ammattijärjestöistä tuttuja.
– Nuorten tavoittaminen ja puhuttelu on meillekin haastavaa, koska me kilpailemme muiden normaalien ajanviettotapojen kanssa. Itse haluaisin madaltaa nuorten kynnystä osallistua tuomalla liiton toimintaan lisää avoimuutta, sellaista viestiä ettei tämä ole mitään mystiikkaa tai salaseura vaan ajamme ihmisten kokoisia asioita, Kokko sanoo.
Jos duunarit eivät siitä puhu ja äänestä, niin joku muu sen tilan vie ja jättää duunarit paitsioon.
Puoluepolitiikan Kokko näkee ammattiliitoissa kaksiteräisenä asiana.
– Vaikka meidät varmasti yhdistetään julkisuudessa vasemmistopuolueisiin, haluan itse aidosti välittää sellaista viestiä, ettei meillä ole kytkyä mihinkään tiettyihin puolueisiin – vaan kaikki ja kaikenlaiset mielipiteet ovat tervetulleita mukaan, Kokko toteaa.
– Mutta samalla toki toivon, että työpaikoilla puhuttaisiin enemmän politiikasta. Jos duunarit eivät siitä puhu ja äänestä, niin joku muu sen tilan vie ja jättää duunarit paitsioon, Kokko lisää.
Neuvottelut edessä
Kuopion kokoontumisessa puheenjohtaja Kokko pääsi keskustelemaan muun muassa Ukrainan sodan vaikutuksista, inflaatiosta, energian ja polttoaineiden hintojen noususta sekä lisäksi alaa koettelevasta työvoimapulasta, tieverkon heikosta kunnosta ja muun muassa niin sanottujen pitkien HCT-yhdistelmien työehdoista. Muutamia mainitakseni.
Päällimmäiseksi keskustelussa tuntui nousevan kuitenkin TES-neuvottelut, ovathan AKT:llä lähes kaikki sopimusalat katkolla tammikuussa 2023. Kokko ei ennusta neuvotteluista helppoja, sillä julkisuudessa esillä olleet työantajaleirin palkankorotustarjoukset ovat olleet matalia huolimatta siitä, että inflaatio on huidellut 6–7 prosentissa. Tarjotuille veronalennuksillekaan Kokko ei lämpiä, sillä niiden vaikutus AKT:läisen kukkarossa olisi vähäinen. Sen sijaan sosiaaliturvamaksujen siirto takaisin työantajille sopisi.
– Meillä on molemmilla kumipyöräaloilla todella kova työvoimapula ja meidän analyysin mukaan se johtuu työehdoista, Kokko sanoo ja huomauttaa, että esimerkiksi Hollannin rautateillä sovittiin juuri yli 9 prosentin palkankorotuksista 18 kuukaudelle sekä 1000 euron erillisestä lisästä.
Kysymyksiä jäsenistön keskuudessa herättää tällä hetkellä myös julkisen alan palkankorotuksien vaikutus sekä se, voisiko sote-alan lakoissa nähty turvaamispakkolaki yleistyä muillekin aloille. Kokon näkemyksen mukaan tämä ei ole todennäköistä, ellei lakolla vaaranneta ihmisten henkeä tai terveyttä.
– Käräjäoikeuden päätöksistä ei saa tulla automaatio, johon yritykset vetoavat aina työtaistelutoimien käynnistyessä, Kokko summaa.