BKT:n kasvu on maan taloudellisen kehityksen mittari. Se on kuitenkin huono kansan hyvinvoinnin kuvaaja.

Ih­mis­ten ja ym­pä­ris­tön hy­vin­voin­tia ku­vaa­va ai­don ke­hi­tyk­sen in­di­kaat­to­ri (Ge­nui­ne Prog­ress In­di­ca­tor, GPI) ja sen edel­tä­jä kes­tä­vän ta­lou­del­li­sen hy­vin­voin­nin in­dek­si (In­dex of Sus­tai­nab­le Eco­no­mic Wel­fa­re, ISEW) ot­ta­vat huo­mi­oon lu­kui­sia ih­mis­ten hy­vin­voin­tiin vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä.

Suo­mes­sa hy­vin­voin­nin ja ta­lous­kas­vun ke­hi­tyk­set er­ka­ni­vat toi­sis­taan 1990-lu­vun alus­sa: kun BKT kään­tyi jo 1990-lu­vun al­ku­puo­lel­la ta­kai­sin nou­se­val­le ke­hi­ty­su­ral­le, jäi­vät ISEW- ja GPI­mit­ta­rit al­hai­sel­le ta­sol­leen. Kun vie­lä 1970- ja 1980- lu­vuil­la BKT:n kas­vul­la mi­tat­tu ta­lous­kas­vu ko­hen­si sel­ke­äs­ti ih­mis­ten hy­vin­voin­tia, ei ta­lous­kas­vu ole enää 1990- ja 2000-lu­vuil­la juu­ri­kaan edis­tä­nyt ta­val­li­sen suo­ma­lai­sen hy­vin­voin­tia. GPI:llä mi­tat­tu suo­ma­lais­ten kes­tä­vä ta­lou­del­li­nen hy­vin­voin­ti on las­ke­nut vuo­den 1970 ta­sol­le. BKT on lä­hes kak­sin­ker­tais­tu­nut.

Vuon­na 1993 Es­ko Ahon hal­li­tuk­sen te­ke­mä an­sio- ja pää­o­ma­tu­lo­jen ve­ro­tuk­sen eriyt­tä­mi­nen käyn­nis­ti OECD-mai­den ra­juim­man tu­lo­e­ro­jen ke­hi­tyk­sen.

Yh­te­nä te­ki­jä­nä GPI:ssä on tu­lon­ja­ko. Vuon­na 1993 Es­ko Ahon hal­li­tuk­sen te­ke­mä an­sio- ja pää­o­ma­tu­lo­jen ve­ro­tuk­sen eriyt­tä­mi­nen käyn­nis­ti OECD-mai­den ra­juim­man tu­lo­e­ro­jen ke­hi­tyk­sen ai­na 2000-lu­vun al­kuun saak­ka. Ke­vy­es­ti ve­ro­tet­tu­ja pää­o­ma­tu­lo­ja on ka­sau­tu­nut va­ral­li­suu­dek­si ja va­ral­li­suu­se­rot ovat­kin to­del­la suu­ret; va­rak­kain 10 pro­sent­tia omis­taa 50 pro­sent­tia net­to­va­ral­li­suu­des­ta, vä­hä­va­rai­sin 50 pro­sent­tia omis­taa 5 pro­sent­tia.

Toi­nen GPI:ssä­kin ole­va mit­ta­ri on työl­li­syys. Teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä on nyt lä­hes sama kuin se oli 1990. BKT:n kas­vun tuo­ma tulo on va­lu­nut au­to­maa­ti­on li­säyk­sen ja ve­ro­ke­hi­tyk­sen myö­tä tuo­tan­non ja pal­ve­lu­jen omis­ta­jil­le.

Po­li­tii­kal­la on tä­hän ke­hi­tyk­seen vai­ku­tuk­sen­sa. Täs­sä kä­si­tel­ty­nä ai­ka­na ko­koo­mus on ol­lut kai­kis­sa hal­li­tuk­sis­sa. Ke­hi­tys hui­pen­tui Si­pi­län hal­li­tuk­sen ai­ka­na, jol­loin 90 pro­sent­tia kan­sa­lai­sis­ta köyh­tyi ja 10 pro­sent­tia ri­kas­tui.

Ma­ri­nin hal­li­tuk­sen ai­ka­na on teh­ty vai­kut­ta­via toi­mia eri­ar­voi­suu­den ja tu­lo­e­ro­jen vä­hen­tä­mi­sek­si. Mai­nit­ta­koon ta­so­ko­ro­tus pie­niin eläk­kei­siin, pe­rus­tur­van ta­so­ko­ro­tus, mak­su­ton toi­sen as­teen kou­lu­tus, var­hais­kas­va­tuk­sen mak­su­jen alen­nuk­set ja sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oi­keus, asi­a­kas­mak­su­la­ki ja ulo­so­ton suo­ja­o­san ko­ro­tus.

Isoon ky­sy­myk­seen, pää­o­ma­tu­lo­jen pa­laut­ta­mi­seen prog­res­si­on pii­riin, ei­vät Ant­ti Rin­teen­kään kyn­net ky­en­neet hal­li­tu­soh­jel­maa neu­vo­tel­ta­es­sa. Toi­vot­ta­vas­ti jo­kin tu­le­va SDP-joh­toi­nen hal­li­tus sen te­kee ja saa­daan tuo GPI jäl­leen seu­raa­maan BKT:n ke­hi­tys­tä.

Veli-Mat­ti Hurs­kai­nen