Presidentti Martti Ahtisaari saatettiin haudan lepoon perjantaina 10.11.23.

Ah­ti­saa­ri tuli kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuk­si rau­han­vä­lit­tä­jä­nä ja dip­lo­maat­ti­na en­nen pre­si­dent­ti kaut­taan. Teh­des­sään vaa­li­työ­tään Ah­ti­saa­ri pu­hui suur­työt­tö­myy­den se­lät­tä­mi­ses­tä, vaik­ka si­sä­po­li­tiik­ka ei kuu­lu­nut pre­si­den­tin toi­mi­a­laan.

Elet­tiin vuot­ta 1994, jol­loin maas­sa oli yli puo­li mil­joo­naa työ­tön­tä, mikä joh­tui Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­ta­mi­ses­ta ja sen seu­rauk­se­na Suo­men vien­ti­te­ol­li­suus oli suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa.

Tul­tu­aan pre­si­den­tik­si vuon­na 1994 Ah­ti­saa­ri al­koi kul­kea maa­il­mal­la. Eten­kin Aa­si­an mai­hin suun­tau­tu­vil­la vien­ni­ne­dis­tä­mis­mat­koil­la hä­nel­lä oli seu­ra­naan mo­ni­kym­men­päi­nen vien­ti­te­ol­li­suu­den joh­ta­jien jouk­ko. Näi­tä mat­ko­ja Ah­ti­saa­ri teki usei­ta kym­me­niä ja tu­los­ta syn­tyi. Suo­men vien­ti­ve­toi­nen ta­lous al­koi el­pyä. Ah­ti­saa­ren pre­si­dent­ti­kau­del­la Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­ta­nut vien­ti käy­tän­nös­sä kor­vat­tiin Aa­si­an mark­ki­noil­la ja työt­tö­myys las­ki ta­va­no­mai­sel­le ta­sol­le, jos­kaan 90-lu­vun alun la­maa edel­tä­väl­le ta­sol­le ei ol­la pääs­ty vie­lä tä­nä­kään päi­vä­nä.

Mart­ti Ah­ti­saa­ri jää his­to­ri­aan suur­mie­he­nä.

Mart­ti Ah­ti­saa­ri tuli pre­si­den­tik­si so­si­a­li­de­mok­raat­tien eh­dok­kaa­na puo­lu­e­po­li­tii­kan ul­ko­puo­lel­ta, mut­ta po­liit­ti­seen val­ta­pe­liin när­käs­ty­nee­nä Ah­ti­saa­ri kiel­täy­tyi aset­tu­mas­ta eh­dok­kaak­si toi­sel­le pre­si­dent­ti­kau­del­le. So­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue jär­jes­ti tuol­loin jä­se­nää­nes­tyk­sen eh­dok­kaak­si pyr­ki­vien vä­lil­le ja sii­hen ei is­tu­va pre­si­dent­ti Mart­ti Ah­ti­saa­ri suos­tu­nut läh­te­mään mu­kaan.

Pre­si­dent­ti­kau­ten­sa jäl­keen Ah­ti­saa­ri jat­koi rau­han vä­lit­tä­jän työ­tään, joka pal­kit­tiin No­be­lin rau­han­pal­kin­nol­la vuon­na 2008.

Mart­ti Ah­ti­saa­ri jää his­to­ri­aan suur­mie­he­nä, hän jää his­to­ri­aan pre­si­dent­ti­nä, an­si­oi­tu­nee­na rau­han­vä­lit­tä­jä­nä, rau­han No­be­lis­ti­na ja kan­sa­lais­ten hy­vin­voin­nin ko­hot­ta­ja­na.

Pert­ti Myl­ler