Minulla oli kesällä 1979 kunnia työskennellä Joensuun vanhalla työväentalolla tilapäisessä "toimistossa" eli lastulevyllä aidatussa kopissa.

Vaik­ka ai­ka­ni his­to­ri­aa huo­ku­vas­sa hir­si­ta­los­sa jäi ly­hy­ek­si, eh­ti ta­lon vii­mei­si­nä kuu­kau­si­na ta­pah­tua usi­ta muis­tiin tal­len­tu­nei­ta ta­pah­tu­mia.

Niis­tä tär­keim­piä oli­vat ta­lon jää­hy­väis­juh­lat, mit­kä koos­tui­vat pää­juh­las­ta, ve­te­raa­neil­le tar­jo­tus­ta lou­naas­ta sekä his­to­ri­al­li­sis­ta työ­vä­en il­ta­mis­ta. Nii­hin kaik­kiin osal­lis­tui työ­vä­en­ta­lol­ta koko kan­san ra­kas­ta­mak­si näyt­te­li­jäk­si, lau­la­jak­si ja soit­ta­jak­si eden­nyt Esa Pa­ka­ri­nen, jon­ka ku­van Miet­ti­sen Ar­to oli on­nis­tu­nut löy­tä­mään edel­li­seen ta­ri­naa­ni. Tuos­sa ku­vas­sa Esa sä­es­ti pää­juh­lan juon­ta­jaa toi­mit­ta­ja Pent­ti Pii­pa­ris­ta, joka oli juh­laa var­ten sa­noit­ta­nut uu­del­leen Suh­mu­ran Sant­ran.

Mut­ta eh­ti­pä työ­vä­en­ta­lol­la vie­rail­la en­nen sen pur­ka­mis­ta mui­ta­kin kuu­lui­suuk­sia, ku­ten Ta­pio Rau­ta­vaa­ra, jol­la oli muis­to­ja muun mu­as­sa työ­vä­en­ta­lon pai­ni­sa­lis­ta. Tap­saan tör­mä­sim­me Kim­me­lin au­la­baa­ris­sa, mis­sä huuh­te­lim­me tyh­jen­nys­töi­den pö­ly­jä kur­kus­tam­me yh­des­sä Pal­vi­ai­sen Ka­le­vin, Mik­ko­sen Ma­tin ja Ruo­pan Mi­kon kans­sa.

Kun il­ta jat­kui vie­lä yö­ker­hos­sa, saim­me ko­koon tu­loi­hi­ni näh­den koh­tuut­to­man suu­rui­sen ra­vin­to­la­las­kun, jon­ka yk­sin mak­soin.

Tap­saa ei tar­vin­nut juu­ri pöy­tään hou­ku­tel­la ja niin mei­tä oli kool­la iloi­nen seu­rue kuun­te­le­mas­sa reis­su­mie­hen jut­tu­ja. Kun il­ta jat­kui vie­lä yö­ker­hos­sa, saim­me ko­koon tu­loi­hi­ni näh­den koh­tuut­to­man suu­rui­sen ra­vin­to­la­las­kun, jon­ka yk­sin mak­soin.

Tap­sa pis­täy­tyi seu­raa­va­na päi­vä­nä vie­lä ty­jen­tyn­ty­neel­lä työ­vä­en­ta­lol­la, jo­hon pyy­sim­me ju­tun te­koon toi­mit­ta­ja Kari Pik­ka­rai­sen ja va­lo­ku­vaa­ja Kau­ko Va­rik­sen. Jut­tu jul­kais­tiin leh­des­säm­me to­sin mei­dän mie­les­täm­me lii­an pie­nil­lä ot­si­koil­la ja va­lo­ku­vil­la.

Jää­hy­väis­juh­lien pää­e­siin­ty­jä Esa Pa­ka­ri­nen suos­tui sä­es­tä­mään en­tis­tä ys­tä­vään­sä Var­ma K. Tu­rus­ta päi­väl­lä pää­juh­las­sa, mut­ta ei esiin­ty­mis­la­val­la. Hän ve­te­li kurt­tu­aan pii­los­sa esi­ri­pun ta­ka­na, mut­ta il­lal­la Se­ve­ri Su­ho­nen tuli jo remp­se­äs­ti la­val­le; "eh­too­ta eh­too­ta ja lup­sak­koo il­lan köl­lyk­kä­tä teil­le kai­kil­le.

Ky­sy­es­sä­ni syy­tä moi­seen pii­les­ke­lyyn kai­ma­ni sa­noi sy­dä­mis­ty­neen­sä Var­ma K:n tem­pauk­siin jo tä­män edus­kun­ta­vuo­si­na. Kuu­lui­sa kai­ma­ni ku­vai­li edus­ta­ja Tu­ru­sen ra­han käyt­töä to­de­ten muun mu­as­sa et­tä tämä "jäi var­mas­ti jo­kai­sel­le edus­kun­nan vah­ti­mes­ta­ril­le­kin vel­kaa".

Esa Par­ta­nen