Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alueval­tuus­to­ryhmien puheenjohtajat ilmaisevat yhteisessä kannatotossaan, että nykyinen rahoitus­lain­säädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen.

Näin pe­rus­tus­lail­la tur­vat­tu kan­sa­lais­ten yh­den­ver­tai­nen oi­keus so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin ei to­teu­du.

– Ra­hoi­tus­lain­sää­dän­nös­sä on va­ka­va va­lu­vi­ka, joka on uu­des­sa hal­li­tu­soh­jel­mas­sa kor­jat­ta­va.Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­sen on tur­vat­ta­va riit­tä­vien so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen kai­kil­la hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la. Tämä la­ki­sää­tei­nen jär­jes­tä­mis­teh­tä­vä voi to­teu­tua vain, jos hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tus­mal­li on yh­den­ver­tai­nen, kan­na­no­tos­sa to­de­taan.

Kan­na­no­ton mu­kaan voi­mas­sa ole­vaan ra­hoi­tus­la­kiin kir­jat­tu seit­se­män vuo­den pi­tui­nen siir­ty­mä­ta­saus ei koh­te­le hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta yh­den­ver­tai­ses­ti.

– Vuon­na 2023 Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le oli­si kuu­lu­nut ra­hoi­tus­las­ken­ta­mal­lin mu­kai­ses­ti li­sä­ra­hoi­tus­ta 397 eu­roa asu­kas­ta koh­ti eli 64 900 000 eu­roa vuo­des­sa. Tä­män tar­ve­pe­rus­tei­sen kas­vun siir­ty­mä­ta­saus kui­ten­kin leik­ka­si ko­ko­naan pois. Seu­raa­vi­na vuo­si­na siir­ty­mä­ta­saus pie­ne­nee hi­taas­ti. Lop­pu­tu­le­ma­na on, et­tä Poh­jois-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lue me­net­tää las­ken­nal­lis­ta ra­hoi­tus­ta yli 374 000 000 eu­roa vuo­si­na 2023–29, min­kä jäl­keen ra­hoi­tus­poh­jaan jää py­sy­väs­ti noin 34 000 000 eu­roa (n. 4 %) vaje.

Kan­na­o­tos­sa ve­do­taan, et­tä siir­ty­mä­ta­sauk­ses­ta on pois­tet­ta­va ra­hoi­tuk­sen kas­vua ra­joit­ta­va leik­ku­ri ei­kä siir­ty­mä­ta­saus saa myös­kään jää­dä py­sy­väk­si mil­le­kään hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le.