Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ilmaisevat yhteisessä kannatotossaan, että nykyinen rahoituslainsäädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen.
Näin perustuslailla turvattu kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu.
– Rahoituslainsäädännössä on vakava valuvika, joka on uudessa hallitusohjelmassa korjattava.Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä lakisääteinen järjestämistehtävä voi toteutua vain, jos hyvinvointialueiden rahoitusmalli on yhdenvertainen, kannanotossa todetaan.
Kannanoton mukaan voimassa olevaan rahoituslakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirtymätasaus ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti.
– Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi kuulunut rahoituslaskentamallin mukaisesti lisärahoitusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 euroa vuodessa. Tämän tarveperusteisen kasvun siirtymätasaus kuitenkin leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirtymätasaus pienenee hitaasti. Lopputulemana on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue menettää laskennallista rahoitusta yli 374 000 000 euroa vuosina 2023–29, minkä jälkeen rahoituspohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 euroa (n. 4 %) vaje.
Kannaotossa vedotaan, että siirtymätasauksesta on poistettava rahoituksen kasvua rajoittava leikkuri eikä siirtymätasaus saa myöskään jäädä pysyväksi millekään hyvinvointialueelle.