Suomalainen koulutusjärjestelmä on suuren muutoksen edessä tulevina vuosina. Vuodesta 2010 alkaen on lasten syntyvyys koko maassa laskenut, joten perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee samassa suhteessa.

On ar­vi­oi­tu, et­tä 2030 lu­vul­la 80 000 las­ta ku­lut­taa vä­hem­män kou­lun­penk­ke­jä kuin nyt. Täs­tä seu­raa kun­nil­le, kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­le pai­net­ta muut­taa pal­ve­lu­ra­ken­tei­ta. Jat­kos­sa yhä use­am­mas­sa kun­nas­sa on vain yk­si pe­rus­kou­lu. Pie­net kylä- ja taa­ja­ma­kou­lut saat­ta­vat va­li­tet­ta­vas­ti jää­dä his­to­ri­aan, jos ny­kyi­nen lin­ja jat­kuu. Vii­veel­lä kar­sin­taa tu­lee toi­sen as­teen kou­lui­hin, lu­ki­oi­hin ja am­ma­til­li­siin op­pi­lai­tok­siin.

Täs­sä muu­tok­ses­sa San­na Ma­ri­nin hal­li­tuk­sen pää­tös op­pi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­ses­ta ja toi­sen as­teen mak­sut­to­muu­des­ta on mie­les­tä­ni tasa-ar­voi­sen kou­lu­tuk­sen tä­män vuo­si­kym­me­nen suu­rin ja vai­kut­ta­vin teko.

Pal­ve­lu­ra­ken­tei­den muu­tok­ses­ta väis­tä­mät­tä seu­raa haas­tei­ta ope­tuk­sen saa­ta­vuu­teen ja saa­vu­tet­ta­vuu­teen. On­ko laa­du­kas suo­ma­lai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ro­mut­tu­mas­sa? Sii­hen en us­ko, mut­ta kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen muo­dot tu­le­vat var­mas­ti muut­tu­maan. Jat­kos­sa tu­lem­me nä­ke­mään eri­lai­sia jous­ta­via ope­tuk­sen mal­le­ja, niin di­gi­taa­li­sen etä­o­pe­tuk­sen kuin kou­lu­jen yh­teis­työn kaut­ta, yli kun­ta­ra­jo­jen. Tämä li­sää ope­tuk­sen mo­ni­puo­li­sem­paa saa­ta­vuut­ta esi­mer­kik­si kie­li­o­pin­nois­sa har­vaan asu­tuil­la seu­duil­la ja vai­kei­den kul­ku­yh­teyk­sien pääs­sä asu­vil­le. Rat­kai­sut ovat vält­tä­mät­tö­miä ja li­sää­vät osal­taan kou­lu­tuk­sen tasa-ar­voa sekä mah­dol­li­suuk­sia omiin va­lin­toi­hin ja jat­ko-opin­toi­hin. Muu­tok­set vaa­ti­vat lap­sel­ta ja nuo­rel­ta sekä van­hem­mil­ta pal­jon it­se­oh­jau­tu­vuut­ta, jon­ka vuok­si yleis­rat­kai­suik­si näis­tä ei ole.

Olen sitä miel­tä, et­tä suo­raa fyy­sis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta ih­mis­ten vä­lil­lä ei mi­kään di­gi­taa­li­nen apa­raat­ti kor­vaa.

Olen sitä miel­tä, et­tä suo­raa fyy­sis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta ih­mis­ten vä­lil­lä ei mi­kään di­gi­taa­li­nen apa­raat­ti kor­vaa. Lap­sel­la ja nuo­rel­la on oi­keus saa­da hy­vää laa­du­kas­ta lä­hi­o­pe­tus­ta, jo­ten opet­ta­jan ja avus­ta­jien läs­nä­o­lo ja tuki ovat en­si­ar­voi­sen tär­kei­tä tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Tä­män li­säk­si op­pi­las­huol­lon roo­li on nous­sut erit­täin tär­ke­äk­si kou­lu­maa­il­mas­sa, sil­lä lap­set ja nuo­ret tar­vit­se­vat tu­kea elä­män eri alu­eil­le. Mo­nes­ta ns. ”toi­vot­to­mas­ta ta­pauk­ses­ta” on kas­va­nut pär­jää­viä ai­kui­sia, kun hei­hin on us­kot­tu ja hei­tä tu­et­tu opin­tiel­lä. Ai­na on niin, et­tä tah­me­as­ti ete­ne­vät opin­not ovat pa­rem­pi, kuin ei opin­to­ja lain­kaan, sik­si on tär­ke­ää pi­tää lap­si ja nuo­ri elä­män­syr­jäs­sä kiin­ni kai­kin kei­noin.

Val­ta­kun­nal­li­nen yh­teis­ha­ku pe­ru­so­pe­tuk­sen jäl­kei­seen kou­lu­tuk­seen lop­pui pari viik­koa sit­ten. Toi­vot­ta­vas­ti jo­kai­nen ha­ki­ja löy­si it­sel­leen mie­lei­set opin­not ja haki kou­luun, sil­lä kou­lu­tus kan­nat­taa ai­na. Nyt on pie­ni jän­ni­tyk­sen het­ki, en­nen kuin ha­ku­tu­lok­set tu­le­vat ja tie­to opis­ke­lu­pai­kas­ta var­mis­tuu ke­sän kyn­nyk­sel­lä. Jos käy niin, et­tei kou­lun ovi au­ke­ne, niin ei hä­tää, sil­lä mo­neen kou­luun on jat­ku­va haku, jo­ten peli ei ole vie­lä me­ne­tet­ty. On syy­tä muis­taa, et­tä jo­kai­sel­la on oi­keus kou­lu­tuk­seen Suo­ma­lai­ses­sa tasa-ar­voa pe­rään kuu­lut­ta­vas­sa yh­teis­kun­nas­sa.

Tuu­la Vää­täi­nen

kan­sa­ne­dus­ta­ja SDP