TOH­MA­JÄR­VI / Riit­ta Mik­ko­nen

Tohmajärveläinen autonkuljettaja Vilho Mikkonen toisi valtakunnalliseen päätöksentekoon sekä paikallistason asiantuntemusta että auto- ja kuljetusalan kokemusta.

Ties­tön kun­to pu­hut­taa kaik­ki­al­la, kos­ka se vai­kut­taa kaik­keen. Konk­reet­ti­sim­min sen ko­kee kul­jet­ta­jan­pen­kil­lä. Täl­lä erää Vil­ho Mik­ko­nen ajaa yk­si­tyi­sy­ri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa pää­a­si­as­sa tak­sia, myös ti­lau­sa­jo­ja lin­ja-au­tol­la. Ko­ke­mus­ta on mo­nen­lai­sis­ta kul­ku­neu­vois­ta ka­tu­ju­nas­ta mai­to­au­toon.

Eri­tyi­ses­ti Mik­kos­ta huo­les­tut­taa ties­tön tal­vi­kun­nos­sa­pi­to. Kun vie Kela-kyy­dil­lä asi­a­kas­ta si­vu­ky­lil­le, tai kus­kaa pe­li­po­ruk­kaa vaik­ka­pa Ii­sal­meen, eh­tii yh­del­lä reis­sul­la näh­dä ja ko­kea mon­ta eri hoi­to­luok­kaa, ja vie­lä use­am­pia to­teu­tuk­sia.

– Käy ihan sää­lik­si, kun kyy­dis­sä on ko­tiin­sa pa­laa­va, leik­kauk­ses­ta toi­pu­va ikäih­mi­nen, ja tie­tää jo­kai­sen pom­pun ai­heut­ta­van ki­pua. Olen mo­nes­ti pyy­del­lyt an­teek­si, et­tä pa­rem­paan en nyt pys­ty.

Tak­siu­u­dis­tuk­sen Mik­ko­nen tun­tee mo­nel­ta lai­dal­ta. Au­to- ja kul­je­tu­sa­lan lii­ton tak­si­ja­os­tos­sa toi­mies­sa nä­kee, et­tä tak­si­lais­sa oli­si vie­lä uu­dis­ta­mis­ta. Täl­lä het­kel­lä kes­ki­ty­tään työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin, mut­ta tu­le­vai­suu­des­sa pöy­däl­le nos­te­taan näi­tä yk­si­tyis­koh­tia.

Seu­tu tar­vit­si­si oman, puo­lu­e­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta yh­tei­ses­ti va­li­tun edus­mie­hen.

– Esi­mer­kik­si vä­li­tys­fir­mo­jen hin­noit­te­lus­sa pi­täi­si ol­la joku kat­to.

Ihan omas­sa palk­ka­pus­sis­saan Mik­ko­nen nä­kee mitä ar­von­li­sä­ve­ro­a­len­nus käy­tän­nös­sä tar­koit­taa: pal­ka­na­len­nus­ta kul­jet­ta­jal­le. Pro­sent­ti­palk­ka kun las­ke­taan au­ton ve­rot­to­mas­ta tu­los­ta, jota puo­les­taan alen­taa vä­li­tys­palk­ki­on suu­ri pro­sent­ti­o­suus.

Vil­ho Mik­ko­nen on huo­lis­saan Kes­ki-Kar­ja­lan ti­lan­tees­ta. Ki­teen, Rääk­ky­län ja Toh­ma­jär­ven on­gel­mat ovat yh­tei­siä, yk­sis­sä tuu­min nii­tä pi­tää rat­koa ja tu­le­vai­suut­ta ra­ken­taa. Muu­al­la Savo-Kar­ja­las­sa saa­tik­ka maas­sa ei ym­mär­re­tä elä­mää itä­ra­jan pin­nas­sa.

– Seu­tu tar­vit­si­si oman, puo­lu­e­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta yh­tei­ses­ti va­li­tun edus­mie­hen.

Luot­ta­mus­teh­tä­vien myö­tä mat­ka Hel­sin­kiin on tul­lut Mik­ko­sel­le tu­tuk­si. Hä­nel­le mie­lui­sin kul­ku­vä­li­ne täl­le mat­kal­le on juna. Len­to­ken­tän kaut­ta kier­tä­mi­nen ei ly­hen­täi­si mat­ka-ai­kaa tun­ti­a­kaan mil­lään las­ku­ta­val­la.

– Olen sil­ti len­to­yh­tey­den säi­lyt­tä­mi­sen kan­nal­la, kos­ka joil­le­kin se on pa­ras vaih­to­eh­to.

Saa­vu­tet­ta­vuus on seu­dun ja maa­kun­nan eli­neh­to. Se on osa­rat­kai­su kaik­keen, niin lää­kä­rei­den saa­mi­seen syr­jä­seu­duil­le kuin hoi­toon pää­syyn, niin yri­tys­ten toi­min­taan kuin työn­te­ki­jä­pu­laan­kin.

Pie­ny­rit­tä­jyys­kin on Vil­ho Mik­ko­sen mie­li­ai­hei­ta. Sii­hen lä­hin pe­reh­dyt­tä­jä on oma vai­mo Sari, joka toi­mii myös vaa­li­pääl­lik­kö­nä.

Jut­tu­sar­jas­sa esi­tel­lään Savo-Kar­ja­lan de­ma­rei­den edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta.