Vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kuntien edellisinä vuosina sote-palveluihin käyttämään rahaan.
Erityisesti perustason sote-palvelut ovat olleet kunnissa pitkään alibudjetoituja ja päässeet kriisiytymään monin tavoin. Hoitajien palkkakuoppa on tästä vain yksi ilmentymä.
Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta on mm. laskenut, että pelkästään vanhuspalveluihin tarvitaan noin miljardi euroa vuodessa lisää, että palvelut olisivat suunnilleen samalla tasolla muiden pohjoismaiden kanssa. Tästä osoituksena on sekin, että vanhusten palveluyksiköitä suljetaan, koska ei ole varaa täyttää lain vaatimaa hoitajamitoitusta.
Hoitajapula on edennyt tuhoisaksi kierteeksi. Rahoitusvajauksen vuoksi henkilöstöä ei ole palkattu tarpeeksi sen enempää perustasolle terveyskeskuksiin ja hoitolaitoksiin kuin erikoistasollekaan. Tämän seurauksena töissä olevan henkilöstön kuormitus on kasvanut ylipääsemättömäksi. Paineita on kasvattanut terveydenhuollon huono johtamiskulttuuri. Kun yhtälöön lisätään hoitajien pitkällä ajalla kehittynyt palkkakuoppa, on monen johtopäätös ollut vaihtaa alaa, puhutaan kymmenistä tuhansista ammattilaisista. Työssä olevat ovat nyt saaneet tarpeekseen ja vaativat edes palkkojen ajantasaistamista.
Rahoituksen alimitoitus näkyy vajauksena kaikissa henkilöresursseissa.
Rahoituksen alimitoitus näkyy vajauksena kaikissa henkilöresursseissa, tukipalveluista erikoislääkäreihin, kotipalvelusta erikoissairaanhoitoon. Palveluiden tarve puolestaan lisääntyy väestön ikääntymisen, mutta myös esimerkiksi oppivelvollisuuden jatkamisen seurauksena. Suuri uusi menoerä, palkkaharmonisointi, on vielä kokonaan rahoittamatta. Hyvinvointialueiden rahoitukseen on määritelty palvelutarpeen ja kustannustason muutokseen perustuvat korotukset, mutta lähtötaso kaipaa tasokorotuksen.
Sote-palvelujen alibudjetointia ei pidä jatkaa. Hyvinvointialueiden rahoituksessahan on varsin vähän uutta rahaa. Kunnille nyt maksettava valtionosuus ja kunnallisverosta leikattava osuus siirtyvät hyvinvointialueiden rahoitukseen. Oma arvioni on, että sote-palvelujen rahoitukseen tarvitaan kauttaaltaan noin 10 prosentin tasokorotus. Siitä osa tulisi todennäköisesti käytetyksi akuutin hoitajien palkkakriisin ratkaisuksi.
Tasokorotus on tehtävä nyt, hyvinvointialueiden aloittaessa. Marinin hallitus sen pystyy tekemään, seuraava hallitus, jos nykyinen hallituspohja ei jatka, ei sitä tee.
Veli-Matti Hurskainen