Vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kuntien edellisinä vuosina sote-palveluihin käyttämään rahaan.

Eri­tyi­ses­ti pe­rus­ta­son sote-pal­ve­lut ovat ol­leet kun­nis­sa pit­kään ali­bud­je­toi­tu­ja ja pääs­seet krii­siy­ty­mään mo­nin ta­voin. Hoi­ta­jien palk­ka­kuop­pa on täs­tä vain yk­si il­men­ty­mä.

Pro­fes­so­ri Tep­po Krö­ger Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­ta on mm. las­ke­nut, et­tä pel­käs­tään van­hus­pal­ve­lui­hin tar­vi­taan noin mil­jar­di eu­roa vuo­des­sa li­sää, et­tä pal­ve­lut oli­si­vat suun­nil­leen sa­mal­la ta­sol­la mui­den poh­jois­mai­den kans­sa. Täs­tä osoi­tuk­se­na on se­kin, et­tä van­hus­ten pal­ve­lu­yk­si­köi­tä sul­je­taan, kos­ka ei ole va­raa täyt­tää lain vaa­ti­maa hoi­ta­ja­mi­toi­tus­ta.

Hoi­ta­ja­pu­la on eden­nyt tu­hoi­sak­si kier­teek­si. Ra­hoi­tus­va­jauk­sen vuok­si hen­ki­lös­töä ei ole pal­kat­tu tar­peek­si sen enem­pää pe­rus­ta­sol­le ter­veys­kes­kuk­siin ja hoi­to­lai­tok­siin kuin eri­kois­ta­sol­le­kaan. Tä­män seu­rauk­se­na töis­sä ole­van hen­ki­lös­tön kuor­mi­tus on kas­va­nut yli­pää­se­mät­tö­mäk­si. Pai­nei­ta on kas­vat­ta­nut ter­vey­den­huol­lon huo­no joh­ta­mis­kult­tuu­ri. Kun yh­tä­löön li­sä­tään hoi­ta­jien pit­käl­lä ajal­la ke­hit­ty­nyt palk­ka­kuop­pa, on mo­nen joh­to­pää­tös ol­lut vaih­taa alaa, pu­hu­taan kym­me­nis­tä tu­han­sis­ta am­mat­ti­lai­sis­ta. Työs­sä ole­vat ovat nyt saa­neet tar­peek­seen ja vaa­ti­vat edes palk­ko­jen ajan­ta­sais­ta­mis­ta.

Ra­hoi­tuk­sen ali­mi­toi­tus nä­kyy va­jauk­se­na kai­kis­sa hen­ki­lö­re­surs­seis­sa.

Ra­hoi­tuk­sen ali­mi­toi­tus nä­kyy va­jauk­se­na kai­kis­sa hen­ki­lö­re­surs­seis­sa, tu­ki­pal­ve­luis­ta eri­kois­lää­kä­rei­hin, ko­ti­pal­ve­lus­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toon. Pal­ve­lui­den tar­ve puo­les­taan li­sään­tyy vä­es­tön ikään­ty­mi­sen, mut­ta myös esi­mer­kik­si op­pi­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­sen seu­rauk­se­na. Suu­ri uu­si me­no­e­rä, palk­ka­har­mo­ni­soin­ti, on vie­lä ko­ko­naan ra­hoit­ta­mat­ta. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­seen on mää­ri­tel­ty pal­ve­lu­tar­peen ja kus­tan­nus­ta­son muu­tok­seen pe­rus­tu­vat ko­ro­tuk­set, mut­ta läh­tö­ta­so kai­paa ta­so­ko­ro­tuk­sen.

Sote-pal­ve­lu­jen ali­bud­je­toin­tia ei pidä jat­kaa. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­ses­sa­han on var­sin vä­hän uut­ta ra­haa. Kun­nil­le nyt mak­set­ta­va val­ti­o­no­suus ja kun­nal­lis­ve­ros­ta lei­kat­ta­va osuus siir­ty­vät hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den ra­hoi­tuk­seen. Oma ar­vi­o­ni on, et­tä sote-pal­ve­lu­jen ra­hoi­tuk­seen tar­vi­taan kaut­taal­taan noin 10 pro­sen­tin ta­so­ko­ro­tus. Sii­tä osa tu­li­si to­den­nä­köi­ses­ti käy­te­tyk­si akuu­tin hoi­ta­jien palk­kak­rii­sin rat­kai­suk­si.

Ta­so­ko­ro­tus on teh­tä­vä nyt, hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den aloit­ta­es­sa. Ma­ri­nin hal­li­tus sen pys­tyy te­ke­mään, seu­raa­va hal­li­tus, jos ny­kyi­nen hal­li­tus­poh­ja ei jat­ka, ei sitä tee.

Veli-Mat­ti Hurs­kai­nen