Suomi ja maailma elää murroskautta monin eri tavoin.

Vä­es­tön ikään­ty­mi­nen ja sitä kaut­ta huol­to­suh­teen hei­ken­ty­mi­nen, SOTE-pal­ve­lut, kou­lu­tus, il­mas­ton­muu­tos, de­mok­ra­ti­an ja va­pau­den vä­hen­ty­mi­nen glo­baa­lis­ti ja Ve­nä­jän hä­vi­tys­so­ta Uk­rai­nas­sa.

So­dan seu­rauk­se­na myös Itä-Suo­mem­me on kär­si­nyt kau­pan ja tu­ris­min vä­hen­ty­mi­ses­tä. Näi­hin ja mo­neen muu­hun asi­aan mei­dän pi­tää liik­kee­nä ky­e­tä vas­taa­maan.

So­si­a­li­de­mok­raat­ti­sen liik­keem­me kan­na­tus on pit­kään ol­lut 20 pro­sen­tin luok­kaa, mut­ta väi­tän, et­tä so­si­a­li­de­mok­ra­ti­an kan­na­tus­po­ten­ti­aa­li on yli 30 pro­sent­tia ruot­sa­lai­sen si­sar­puo­lu­eem­me ta­voin. Mi­ten sit­ten ko­hot­taa kan­na­tus­ta? Vä­es­tö­poh­jan pie­nen­ty­mi­nen tu­lee vai­keut­ta­maan pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­seen ja to­den­nä­köi­ses­ti il­man syn­ty­vyy­den kas­vua tai muut­to­lii­ket­tä, me so­si­a­li­de­mok­raa­tit jou­dum­me te­ke­mään pri­o­ri­soin­tia hy­vin­voin­ti­pal­ve­lui­den suh­teen.

So­si­a­li­de­mok­ra­tia on sen al­ku­a­jois­ta as­ti ol­lut hei­kom­man puo­lel­la. Fors­san ju­lis­tus on ol­lut ai­ka­nan­sa tie­teis­kir­jal­li­suut­ta roh­kei­ne vaa­ti­muk­si­neen. Leh­dis­tön­va­paus, il­mai­nen op­pi­vel­vol­li­suus, ylei­nen ja yh­tä­läi­nen ää­ni­oi­keus, jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to ja su­ku­puol­ten tasa-ar­vo lain edes­sä otet­tai­siin ny­kyi­sin it­ses­tään sel­vyy­te­nä, mut­ta me liik­kee­nä olem­me saa­neet tä­män ai­kai­sek­si. Men­nei­syy­den on­nis­tu­mi­set ei­vät ole kui­ten­kaan tae tu­le­vai­suu­den kan­na­tuk­sel­le, vaan jou­dum­me an­sait­se­maan kan­na­tuk­sem­me yhä uu­des­taan.

Ruot­sis­sa So­si­a­li­de­mok­ra­ti­an kan­na­tus on ol­lut Suo­mea suu­rem­paa ja syi­tä tä­hän lie­nee mo­ni­nai­sia.

Kai­kis­ta de­mok­ra­ti­ois­ta poh­jois­mai­set so­si­a­li­de­mok­ra­ti­at pär­jää­vät kan­sain­vä­li­ses­ti eri­no­mai­ses­ti lu­kui­sil­la mit­ta­reil­la. So­pii­kin ih­me­tel­lä kuin­ka hal­li­tus­puo­lu­eet ovat Ko­koo­muk­sen joh­dol­la ovat pur­ka­mas­sa vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ra­ken­net­tua tasa-ar­voi­suut­ta ja taus­tas­ta riip­pu­mat­to­mia mah­dol­li­suuk­sia. Ei ole lii­oi­tel­tua sa­noa, et­tä so­si­aa­li­nen nou­su taus­tas­ta riip­pu­mat­ta on hel­poin­ta to­teut­taa poh­jois­mais­sa.

Ruot­sis­sa So­si­a­li­de­mok­ra­ti­an kan­na­tus on ol­lut Suo­mea suu­rem­paa ja syi­tä tä­hän lie­nee mo­ni­nai­sia. It­se us­kon, et­tä eri tee­mo­ja on sy­leil­ty pa­rem­min ja luo­tu edel­ly­tyk­siä kas­vul­le eri ta­val­la kuin Suo­mes­sa. Toki yli sa­dan vuo­den rau­ha­nai­ka, laa­jem­pi te­ol­lis­tu­mi­sas­te sekä pa­rem­pi huol­to­suh­de aut­ta­vat pal­jon. Väit­täi­sin et­tä roh­ke­am­pi ja kan­taa­ot­ta­vam­pi po­li­tiik­ka aut­tai­si kas­vat­ta­maan kan­na­tus­ta. Po­li­tiik­kam­me on kas­vua ja hy­vin­voin­tia edis­tä­vää, mut­ta vai­kut­taa, et­tä em­me saa sa­no­maam­me jal­kau­tet­tua niin hy­vin kuin ha­lu­ai­sim­me. Jos pe­laam­me ”var­man pääl­le”, em­me saa kas­va­tet­tua kan­na­tus­tam­me ja nä­em­me to­den­nä­köi­sem­min yhä uu­del­leen ny­kyi­sen­kal­tai­sia oi­keis­to­hal­li­tuk­sia.

Ym­pä­ris­tö­a­si­at tu­le­vat nou­se­maan yhä suu­rem­paan roo­liin, kun maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­lan nou­sun myö­tä kas­vil­li­suus­vyö­hyk­keet muut­tu­vat ja osa alu­eis­ta muut­tu­vat elin­kel­vot­to­mak­si. Il­mas­to­muu­tok­sen seu­rauk­se­na köy­him­mät maat kär­si­mään nä­län hä­däs­tä, joka osal­taan tu­lee vai­kut­ta­maan poh­jo­laan mm. suu­rem­pa­na muut­to­pai­nee­na.

Mei­tä on syy­tet­ty jä­mäh­ty­nei­syy­des­tä, mut­ta väi­tän me olem­me par­haim­mil­lam­me lii­ke, joka mah­dol­lis­taa ja vie asi­oi­ta maa­liin sa­mal­la nos­ta­en ja pi­tä­en hei­kom­mat mu­ka­na yh­teis­kun­nas­sa. Se vaa­tii mei­tä me­ne­mään epä­mu­ka­vuu­sa­lu­eel­le ja haas­ta­maan voi­mak­kaam­min mui­ta puo­lu­ei­ta. Em­me voi jät­tää haja-asu­tu­sa­lu­ei­ta Kes­kus­tal­le, si­säis­tä tur­val­li­suut­ta Ko­koo­muk­sel­le ja ym­pä­ris­tö­a­si­oi­ta Vih­reil­le.

Tee­mu Back­näs,

SDP puo­lu­e­val­tuu­tet­tu Savo-Kar­ja­las­ta