Asetus kunnallishallituksesta maalle annettiin vuonna 1865. Tässä asetuksessa säädettiin, että kuntakokouksen tuli päättää muun ohessa terveydenhuollosta ja vaivaishoidosta.
Nämä tehtävät olivat aikaisemmin kuuluneet seurakuntien hoidettavaksi. Seurakunnat olivat pitkän aikaa olleet varsinkin suuria kustannuksia aiheuttavasta vaivaishoidosta pääsyllään eivätkä kunnatkaan olisi näitä tehtäviä mielellään ottaneet. Enolaiset kokoontuivat pohtimaan uutta kunnallishallintoa ja päättivät pyytää kymmenen vuoden lykkäystä kunnallishallinnon toimeenpanosta. Kuvernööri ei kuitenkaan anomukseen suostunut ja määräsi Enon ”kunnanhallituksen alkavaksi 6.2.1871”.
Tästä ajankohdasta aina vuoden 2008 loppuun asti Enon kunta hoiti itse ”vaivaishoitonsa” ja terveydenhuoltonsa. Merkittävä ajankohta oli vuosi 1972 jolloin kansanterveyslaki astui voimaan ja kunta rakensi terveysasemat sekä Kirkonkylään että Uimaharjuun. Kuntaliitos Joensuuhun tehtiin vuoden 2009 alusta, jolloin sosiaali- ja terveystoimi siirtyi kuntayhtymä Siunsoten hoidettavaksi.
Tästä ajankohdasta aina vuoden 2008 loppuun asti Enon kunta hoiti itse ”vaivaishoitonsa” ja terveydenhuoltonsa.
Seuraava suuri muutos tapahtui vuoden 2023 alusta, jolloin sosiaali- ja terveystoimi siirtyi valtakunnallisesti kokonaan pois kunnilta. Sosiaali- ja terveystointa alkoivat hoitaa uudet toimielimet, jotka nimitettiin hyvinvointialueiksi. Näiden rahoitus siirtyi kokonaan valtiolle ja rahoitus valtiovarainministeriön hoidettavaksi.
Tämä uudistus ei taida kansalaisille hyvää tietää. Valtiovarainministeriö kuuluu ilmoittaneen, että hyvinvointialueiden kanssa voidaan neuvotella kaikista muista asioista, mutta ei rahasta. Toiminnat on siis järjestettävä niin, että valtion antamat rahat riittävät. Jos tämä ei jollekin alueelle onnistu, tullaan se liittämään johonkin toiseen alueeseen. Tarkoituksena lienee, että hyvinvointialueiden määrä supistuu viiteen alueeseen.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpo sanoi hiljattain julkisuudessa, että hyvinvointialueiden rahoituksesta puuttuu ensi vuonna noin 1 miljardi euroa.
Mikäli hyvinvointialueet joutuvat itse kuromaan miljardin aukon umpeen, merkitsee se palvelujen laajaa yksityistämistä, joka voi johtaa palvelujen heikentymiseen.
Saapa nähdä, mitä on edessä. Terveysasemia ei ainakaan tulevaisuudessa joka kunnassa nähdä. Homma on jo näköjään aloitettukin. Enon kirkonkylän terveysasema nimittäin puretaan kesällä.
Matti Tohkanen
