Suomalaiset tahtovat muutosta ja me haluamme valtaa, kiteyttivät perussuomalaiset viime viikolla puoluekannatusmittauksen tuloksen. Sen mukaan perussuomalaiset ovat kannatuksessa ohittaneet SDP:n ja nousseet toiseksi suurimmaksi puolueeksi heti kokoomuksen jälkeen. Tutkijoiden mukaan perussuomalaiset ovat saaneet lisää kannatusta nukkuvilta ja naisilta.
Kun joku julistaa haluavansa valtaa kertomatta miten aikoo sitä käyttää, niin hälytyskellojen pitäisi soida. On helppo lietsoa tyytymättömyyttä varsinkin nyt, kun epävarmuustekijöitä on paljon. Sota Ukrainassa on nostanut energian hintaa ja valtion tukitoimet tulevat aina jälkikäteen. Lisäksi kansalaisia pelotellaan jatkuvasti velalla, vaikka Suomi ei ole yhtään sen velkaantuneempi kuin muutkaan Euroopan maat. Tässä pelottelussa on kunnostautunut erityisesti gallupjohtaja kokoomus, ja perussuomalaiset elävät määrittelemättömästä tyytymättömyydestä ja epämääräisestä kritiikistä hallituksen toimia kohtaan. Protestoidaan tietämättä oikein itsekään mitä vastaan protestoidaan.
On unohdettu miltä maistuivat kiky, aktiivimalli, palkan alennukset, sosiaaliturvan leikkaukset ja eläkkeiden indeksijäädytykset.
Tuntuu siltä, että monet haluavat toistaa Sipilän hallituksen virheet uskoen vakaasti lopputuloksen olevan tällä kertaa toisenlainen. On unohdettu miltä maistuivat kiky, aktiivimalli, palkan alennukset, sosiaaliturvan leikkaukset ja eläkkeiden indeksijäädytykset. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat leikkauksia, kunhan ne eivät kohdistu mihinkään heille itselleen tärkeään asiaan. Ei saa leikata sosiaaliturvasta, koulutuksesta eikä sairaanhoidosta. Eläkkeisiin ja omaan sosiaaliturvaan ei saa koskea, mutta jostain toisarvoisesta voi leikata.
Ei ole mitään toisarvoista, vaan ne luvatut leikkaukset tulevat kohdistumaan juuri teihin. Sipilän hallitus leikkasi kansaneläkettä, lääkekorvauksia, opintorahaa, työttömien työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa, veteraani- ja vammaisetuuksia, sairauspäivärahaa ja lasten kotihoidon tukea. Se leikkasi julkisen sektorin lomarahoja, pidensi palkattomasti työaikaa, siirsi työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi, pidensi koeaikaa sekä lyhensi takaisinottovelvollisuutta ja vuorotteluvapaata. Se poisti subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja kasvatti päiväkotien ryhmäkokoja.
Tämä kaikki ja paljon muuta tehtiin talkoilla, joihin kaikkien piti osallistua, mutta joihin vain pienituloiset osallistuivat. Ihan samaa on luvassa nytkin, sillä leikkaajat eivät näpertele minkään kosteikkotuen kanssa, vaan leikkaavat suurilla sakseilla sieltä, mistä leikattavaa löytyy. Ja sitä löytyy erityisesti sosiaaliturvasta, sillä se on valtiontalouden yksi suurimpia menoeriä. Sen suuruutta on vaikea mieltää, sillä siihen kuuluu paljon asioita eläkkeistä alkaen. Usein se mielletään vain toimeentulotueksi, jonka osuus sosiaaliturvan menoista on reilusti alle prosentin luokkaa. Toinen suuri leikkauskohde on koulutus, josta tälläkin kertaa kaikki lupaavat olla leikkaamatta. Kolmantena tulee sitten terveydenhoito, jonka kalliksi tulemista sote-uudistuksen takia on jo ennätetty moittia. Ei se ole sen kalliimpaa kuin ennenkään, ja hyvinvointialueisiin siirtyminen vähentää hallintoa.
Mutta kun bensa on kallista ja sähkön hinta nousee, niin jotain pitää tehdä, sanovat tyytymättömyyden lietsojat. Kun hallitus sitten antaa tukea kotitalouksille, niin se on ihan väärin jaettu ja vieläpä velkarahalla. Perustyytymättömyys ja epävarmuus ovat populismin kasvualustoja, eikä populistien tarvitse luvata mitään muuta kuin muutosta, vaikka he eivät tiedä itsekään millainen sen muutoksen pitäisi olla. He sivuuttavat sujuvasti Marinin hallituksen tekemät korjaukset aiempiin leikkauksiin, ja moni ei ymmärrä, että esimerkiksi tämän vuoden alussa tulleet korotukset sosiaalietuuksiin ja eläkkeisiin ovat hallituksen ansiota.
Saa nähdä millaisiksi kannatusluvut muuttuvat vaaleihin mennessä ja miten niistä uutisoidaan. Ainakin viime viikolla ohitettiin sujuvasti se tosiasia, että hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 51,9 prosenttia, kun se Sipilän hallituksella oli vastaavana ajankohtana ennen vaaleja vain 36,7 prosenttia. Sekin unohdettiin, että päähallituspuolue SDP:n kannatus on nyt parempi kuin viime eduskuntavaalien tulos.
Nukkuvia kannattaa herätellä mieluummin faktoilla kuin epämääräisellä tyytymättömyydellä.
Sakari Timonen
Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, bloggaaja ja juristi.