Viikkopk

Höytiäinen-järven pohjoisosassa oli aikoinaan kalliomäkien saari Kinahmosaari, nimeltään vuonna 1779 mainittu.

Kun Höy­ti­äis­tä sit­ten las­ket­tiin yh­dek­säl­lä met­ril­lä kai­va­mal­la Höy­ti­äi­sen ka­na­va, saa­res­ta tuli Ki­nah­mo­nie­mi.

Jo ai­kai­sem­min paik­ka mai­nit­tiin asi­a­kir­jois­sa ni­mil­lä Ki­na­ma By 1645, Ki­na­mo by 1646, Kin­na­mo By 1647 ja Kij­na­ma 1651.

Kun oli tuo jär­ven­las­ku, niin tuli val­ta­vat alat uut­ta niit­ty­maa­ta ja saa­tiin uut­ta pel­to­a­laa. Syn­tyi run­saas­ti asu­tet­tu Ki­nah­mon kylä ja Pol­vi­jär­ven pi­tä­jä­kin jär­vi­kui­vi­on alu­eel­le.

Mut­ta mis­tä paik­ka sai ni­men Ki­nah­mo?

Ja mis­tä sai Nil­si­äs­sä vaa­ra­maa ja kylä Ki­nah­mi sa­man­ta­pai­sen ni­men­sä?

Tätä ei­vät ete­vim­mät­kään kie­len­tut­ki­jat ole osan­neet se­lit­tää.

Esit­tä­vät kyl­lä sa­nas­ta ki­nah­mi esi­me­ri­kik­si Ka­le­va­las­ta: ’tuo­nen kos­ke­hen ko­va­han, ki­nah­me­hen kau­he­a­han’.

Ja on esi­tet­ty Lön­n­ro­tin sa­na­kir­jas­saan mai­nit­se­maa sa­naa ki­nah­mi ’vaah­to; pyör­re, kuo­hu­va kos­ki’.

Ja sa­naa kina ’kiis­ta, rii­ta’.

Ja on esi­tet­ty su­ku­ni­meä Ki­na­nen se­li­tyk­sek­si Ki­nah­mo ni­mel­le.

Mut­ta tut­ki­jat sit­ten kui­ten­kin to­te­a­vat, et­tä mit­kään ar­ve­luis­ta ei­vät oi­kein sovi se­li­tyk­sik­si, sil­lä seu­duil­ta ei mai­ni­ta lain­kaan tie­to­ja Ki­na­nen-ni­mi­sis­tä asuk­kais­ta. Ei­kä ole tie­to­ja seu­dun hen­ki­löis­tä, joil­la on ol­lut or­to­dok­si­nen hen­ki­lön­ni­mi Kina, Kin­ja.

Ni­met Ki­nah­mo Pol­vi­jär­vel­lä ja Ki­nah­mo Nil­si­äs­sä on näin jä­tet­ty vail­le pe­rus­tel­tua se­li­tys­tä.

Ni­met Ki­nah­mo Pol­vi­jär­vel­lä ja Ki­nah­mo Nil­si­äs­sä on näin jä­tet­ty vail­le pe­rus­tel­tua se­li­tys­tä.

Niin­pä täs­sä met­sän­hoi­ta­jan kie­li- ja am­mat­ti­tai­doil­la­ni se­li­tän tark­kaan näi­den pai­kan­ni­mien syn­nyn.

On tut­kit­ta­va, mitä maas­to­ja nuo pai­kat ovat.

Tu­lee esiin, et­tä Nil­si­än Ki­nah­mi on jyrk­kä­rin­tei­nen, kor­kea ja myös pit­kä vaa­ra­maa.

Pol­vi­jär­ven Ki­nah­mo on sa­moin ai­ka kor­kea kal­li­o­maa Höy­ti­äi­sen ran­nal­la ja ai­koi­naan kal­li­o­saa­ri.

On­ko jos­sain kie­les­sä juu­ri tuol­lais­ta ’rin­ne­maa­ta’ tar­koit­ta­vaa sa­naa? Saa­men­kie­les­sä, ve­nä­jäs­sä vai mis­sä?

Löy­tyy se­li­tys. Ruot­sis­sa on Kinn-al­kui­sia pai­kan­ni­miä ja nii­den se­li­tyk­sek­si kie­len­tut­ki­jat siel­lä esit­tä­vät sa­nan kin(n) tar­koit­ta­en juu­ri ’rin­ne’.

Ku­nin­gas Kus­taa Vaa­sa mää­rä­si 1542, et­tä si­sä­maa on asu­tet­ta­va. Ruot­sa­lai­nen vou­ti osoit­ti uu­sia asuk­kai­ta Nil­si­ään ja tuon Ki­nah­min vaa­ran maas­toon tuon vuo­den jäl­kei­si­nä vuo­si­na. Al­koi käyt­tää pai­kan rin­ne­maas­ta ni­meä Kinn.

Sii­tä tu­li­vat pai­kal­le nimi Ki­non man mäkj 1562.

Järvimalmia Höytiäisen lahdista

Pol­vi­jär­ven Ki­nah­mon ni­men syn­ty liit­tyy se­kin ruot­sin­kie­li­siin her­roi­hin. Kun Ruot­si sai hal­tuun­sa Poh­jois-Kar­ja­lan Stol­bo­van rau­has­sa 1617; niin koh­ta seu­dul­le tu­li­vat ruot­sin­kie­li­set se­pät ja ruuk­ki­mes­ta­rit et­si­mään jär­vi­mal­mia.

Löy­si­vät hi­moit­se­maan­sa jär­vi­mal­mia Höy­ti­äi­sen poh­joi­sis­ta lah­dis­ta. Aloit­ti­vat rau­dan su­la­tus­ta pie­nis­sä, al­keel­li­sis­sa ’rau­tau­u­neis­saan’. Jois­ta ei kyl­lä­kään ole jää­nyt ar­ke­o­lo­gien löy­det­tä­vik­si jään­tei­tä.

Kun pai­kan asu­ma­ton kal­li­o­saa­ri oli heil­le­kin, niin sen sa­nan he an­toi­vat saa­ren ni­mek­si.

Sitä pe­rua asi­a­kir­jois­sa ovat pai­kan asi­a­kir­joi­hin kir­ja­tut ni­met Ki­na­ma By 1645, Ki­na­mo by 1646, Kin­na­mo By 1647 ja Kij­na­ma 1651.

Ku­ten kie­len­tut­ki­ja Rietz osoit­ti Ruot­sis­sa jo 1867, ruot­sin­kie­li­sil­lä oli kyl­lä ai­koi­naan oma­laa­tui­nen käy­tän­tö li­sä­tä sa­nan ja pai­kan­ni­men si­sään ai­van yli­mää­räis­tä ään­net­tä/kir­jain­ta -h- ja sitä pe­rua ruot­sin­kie­lis­ten kie­len­käy­tös­tä on ni­men muo­to Ki­nah­mo.

Ka­le­va­la-in­toi­sil­le suo­men­kie­len tut­ki­joil­le ai­heut­taa tie­tys­ti rai­voa esi­tyk­se­ni, et­tä Ka­le­va­lan sa­nas­tos­sa on ruot­sin sana kina(ah­me); tar­koit­ta­en ’vuo­ren­jyr­kän­net­tä’.

Pol­vi­jär­vel­lä on ruot­sin­kie­lis­ten her­ro­jen pe­rui­na pe­rä­ti 40 ruot­sin­kie­lis­tä pai­kan­ni­meä, jo­ten nimi Ki­nah­mo ei ole lain­kaan ai­noa.

Täs­sä on tark­ka ja var­ma se­li­tys näil­le pai­kan­ni­mil­le Ki­nah­mo Pol­vi­jär­vel­lä ja Ki­nah­mi Nil­si­äs­sä.

Pai­kal­lis­ten asuk­kai­den käyt­töön. Myös opik­si kie­len­tut­ki­joil­le, jot­ka usein­kaan ei­vät saa sel­vää, mis­tä va­hat pai­kan­ni­met ovat tul­leet. Kun ei­vät ym­mär­rä si­tä­kään, et­tä kaik­ki­al­la Suo­mes­sa on mer­kit­tä­vä mää­rä ruot­sin sa­nas­toa pai­kan­ni­mis­sä, ruot­sin­kie­lis­ten her­ro­jen an­ta­mi­na pai­kan­ni­mi­nä.

Il­ma­ri Ko­so­nen

met­sän­hoi­ta­ja, mat­kai­luo­pas

Sam­po-aka­te­mia Enon­kos­ki

Viikko

By Viikko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *