Pent­ti Stra­nius

Karjalaiseen kulttuuriin, kieleen ja kansanmusiikkiin keskittyvä Pajot-festivaali kuuluu vähemmän tunnettuihin kevätkesäisiin musiikkijuhliin. Valitettavasti se ei näy juurikaan edes pohjois­kar­ja­laisessa mediassa, mutta silti alan harrastajat ja esiintyjät ovat Kontiolahden Kotiseutukeskukseen aina tiensä löytäneet.

En­sim­mäi­nen Pa­jot start­ta­si va­paa­eh­tois­voi­min vuon­na 2017 ja sen huip­pu­vuo­det ajoit­tu­vat upei­siin “na­vet­ta­kon­sert­tei­hin” 2018–19. Sit­ten ko­ron­pan­de­mia is­ki – ja hie­nos­ti al­ka­nut suo­ma­lais-ve­nä­läi­nen yh­teis­työ­kin päät­tyi Uk­rai­nan so­taan, vii­me vuon­na. Va­li­tet­ta­vas­ti. Tä­män vuo­den­kin fes­ti­vaa­lia uh­ka­si­vat vii­me met­reil­le sen pri­mus mo­tor-ak­ti­vis­tin, Jari-Pek­ka Kin­nu­sen mu­kaan ra­hoi­tus­vai­keu­det mo­nel­ta ta­hol­ta - ja Kon­ti­o­lah­den kun­ta­päät­tä­jien nui­va suh­tau­tu­mi­nen ta­pah­tu­maan. Enem­män kan­nus­tus­ta, pa­neu­tu­mis­ta ja osal­lis­tu­mis­ta hän toi­voi­si myös kar­ja­lai­suu­des­ta kiin­nos­tu­neil­ta me­di­a­vai­kut­ta­jil­ta ja Itä-Suo­men yli­o­pis­tol­ta, vaik­ka­pa Kar­ja­lan tut­ki­mus­lai­tok­sel­ta (?).

Karjalan romanimusiikki

Vuo­si sit­ten ke­säl­lä 2022 Nur­mek­sen Köt­sin mu­se­ol­la jär­jes­tet­tiin ta­pah­tu­ma Kaa­leet - Mu­siik­kia, ku­via ja tie­toa Kar­ja­lan ro­ma­neis­ta. Esiin­ty­ji­nä oli­vat Nur­mek­ses­ta ko­toi­sin ole­va muu­sik­ko ja ro­ma­ni­ak­ti­vis­ti Pert­ti Palm ja kult­tuu­ria tut­ki­nut Kai Åberg. Mu­se­os­sa esi­tet­tiin tuol­loin Kar­ja­lan ro­ma­neis­ta ker­to­va näyt­te­ly­ko­ko­nai­suus.

Kai Åber­gin pu­heen­vuo­ro toi esiin Kon­ti­o­lah­del­la jo 2022 pal­jon uut­ta ro­ma­ni-tee­mas­ta. Se sai jat­koa ja li­sä­va­lais­tus­ta Pert­ti & Ing­rid Pal­min tul­les­sa nyt 2023 mu­kaan per­jan­tain 19.5. Pa­jot -se­mi­naa­riin. Har­va­pa tie­tää esi­mer­kik­si sen, mil­lais­ta ro­ma­ni­mu­siik­kia esi­tet­tiin Vii­pu­ris­sa tai Sor­ta­va­las­sa, joka oli 1930-lu­vul­la Suo­men ro­ma­nien “epä­vi­ral­li­nen pää­kau­pun­ki” tai sen, et­tä evak­ko­mat­kal­la Suo­meen siir­tyi Kar­ja­las­ta noin 30 pro­sent­tia maam­me ro­ma­ni­vä­es­tös­tä. Avoin­ta hal­vek­sun­taa, syr­ji­mis­tä ja suo­ra­nais­ta vai­noa ro­ma­nit ovat ko­ke­neet kaut­ta his­to­ri­an ja pii­lo­ra­sis­mia esiin­tyy vie­lä­kin. Kult­tuu­ri­sia tra­di­ti­oi­ta on ym­mär­ret­ty ta­hal­laan vää­rin ja vä­hä­tel­ty. Yh­ty­mä­koh­tia kar­ja­lais­ten koh­te­luun siis löy­tyy! Åberg on liik­ku­nut pal­jon Ve­nä­jän Kar­ja­las­sa ja val­mis­tel­lut tut­ki­mus­ta “Kar­ja­lan kaa­leet – vai­et­tu osa itä­suo­ma­lai­suut­ta”, jon­ka ra­hoi­tuk­sen ha­ke­mi­nen on ol­lut han­ka­laa.

Ro­ma­ni­kie­li­mur­re esi­mer­kik­si on Itä-Suo­mes­sa eri­lais­ta, “kar­ja­lais­voit­tois­ta” ver­rat­tu­na vaik­ka Ruot­sin ja Poh­jan­maan ro­ma­nei­hin.

Ro­ma­nit on Pal­min pa­ris­kun­nan mu­kaan har­voin kyt­ket­ty kar­ja­lai­suu­teen, vaik­ka syy­tä oli­si. Ro­ma­ni­kie­li­mur­re esi­mer­kik­si on Itä-Suo­mes­sa eri­lais­ta, “kar­ja­lais­voit­tois­ta” ver­rat­tu­na vaik­ka Ruot­sin ja Poh­jan­maan ro­ma­nei­hin. Pal­min suku oli ai­koi­naan tun­net­tua muu­sik­ko­su­kua Vii­pu­ris­sa ja Pert­ti Palm­kin sai 3-kie­li­sen ki­ta­ran kä­teen­sä jo lap­se­na. Palm on myös ke­rän­nyt jo 15 vuo­den ajan tie­to­ja ro­ma­ni­so­ta­ve­te­raa­neis­ta.

Ing­rid Palm taas ker­toi nuo­ruu­ten­sa lau­lu- ja tans­si­pe­rin­tees­tä Lap­peen­ran­nas­sa:

“Eri­kois­ta step­paa­mis­ta­kin har­ras­tet­tiin ja mie­len­kiin­toi­nen de­tal­ji on se­kin, et­tä vä­ri­käs pu­keu­tu­mi­nen, jos­kus men­ta­li­teet­ti­kin yh­dis­tää Itä-Suo­men ro­ma­ne­ja kar­ja­lai­suu­teen – ja tie­tys­ti sota sekä evak­ko­ret­ket”.

Myös myön­tei­siä ko­ti­mais­ten fil­mien ro­ma­ni­roo­le­ja se­mi­naa­ris­sa si­vut­tiin ste­re­o­ty­pi­oi­den ohel­la, vaik­ka nii­tä näyt­te­li­vät pää­sään­töi­ses­ti kan­ta­suo­ma­lai­set. Sa­mal­la ta­val­la jopa tun­ne­tut ro­ma­ni­muu­si­kot ja lau­la­jat ovat muut­ta­neet al­ku­pe­räi­sen su­ku­ni­men­sä suo­ma­lai­sek­si tai­tei­li­ja­ni­mek­si. To­sin 2000-lu­vul­la pal­jon har­vem­min kuin ai­kai­sem­min.

“Suotaunot” ja “Karjalan Kaaleet”

Ilo­mant­sia ko­ti­pe­sä­nään pi­tä­vän Suo­tau­not-or­kes­te­rin en­sim­mäi­nen jul­kai­su, Mies saa it­keä ja Kun­nol­li­nen tul­li­mies -kap­pa­leet si­säl­tä­vä di­gi­sing­le näki päi­vän­va­lon Pil­fink Re­cord­sin toi­mes­ta jo 6–7 vuot­ta sit­ten. “Itä­ran­ni­kon kar­ja­lais­ta maa­lais­kant­ria” ja muu­ta kut­kut­ta­vaa mies­mu­siik­kia soit­ta­va vii­den hen­gen po­ruk­ka on niis­tä ajois­ta hit­sau­tu­nut hy­vin yh­teen, niin yh­teis­lau­lu­tai­dol­la kuin soi­tan­nol­li­ses­ti. Se nä­kyi ja kuu­lui myös Kon­ti­o­lah­den na­vet­ta­kon­ser­tin al­ka­jai­sik­si per­jan­tai­na 19.5.

Kol­men ki­ta­ran ja eris­kum­mal­li­sen rum­pu­se­tin sekä pää­lau­la­jan yh­teen­liit­ty­mä sai rai­ku­vat ap­lo­dit ja hit­ti­bii­sien jat­kot, Po­gos­tan poi­ka ja Muo­vi­jee­sus up­po­si­vat hy­vin ava­jais­kon­ser­tin ylei­söön. Mu­sii­kil­li­nen an­ti ja teks­tit pu­hut­ti­vat, vä­hän kuin La­pin­lah­den lin­nuil­la tai Marx, En­gels, Freud ja Jung-yh­ty­eel­lä, vaik­ka lau­lu­jen sa­nat jos­kus huk­kui­vat­kin ki­ta­roi­den al­le.

Kar­ja­lan Kaa­leet esiin­tyi myös per­jan­tai-il­ta­na. Se muo­dos­tuu ki­ta­ra- ja lau­lu­duos­ta Pert­ti Palm & Kai Åberg. Mo­lem­mat ovat pait­si sa­na­tai­tei­li­joi­ta ja ro­ma­ni­kult­tuu­rin tie­to­niek­ko­ja, myös lah­jak­kai­ta muu­sik­ko­ja. Palm esit­ti ly­hy­en step­paus­nu­me­ron­kin jo aloi­tus­se­mi­naa­rin yh­tey­des­sä – ko­ros­ta­en sitä mi­ten Vii­pu­rin ja Itä-Suo­men ro­ma­ni­tans­si, ero­si val­ta­vä­es­tön tyy­lis­tä. Lau­la­ja­na hän on voi­ma­ka­sää­ni­nen, ver­ra­ton tun­nel­man luo­ja. Se kuu­lui na­vet­ta­kon­ser­tis­sa upe­as­ti, ro­ma­nien kan­sal­lis­lau­lun Ge­lem, ge­lem / Kul­jen, kul­jen -tul­kin­nan yh­tey­des­sä, Hort­to Kaa­lo-lau­luis­sa ja vaik­ka kai­hoi­sas­sa kap­pa­lees­sa Mus­ta­lai­seks olen syn­ty­nyt.

Honeypaw ja Vilma Jää

Pää­tös­päi­vä, lau­an­tai 20.5. oli ke­säi­sen läm­min ja au­rin­koi­nen, mut­ta las­te­noh­jel­mat ja muut oheis­nu­me­rot ku­ten Ar­to Rin­teen laa­du­kas kar­ja­lais­mu­si­soin­ti kär­si­vät päi­väl­lä ylei­sö­ka­dos­ta. Ke­sä­kau­den aloit­ta­nut Jo­en­suun to­ri­oh­jel­ma saat­toi vii­kon­lop­pu­na vai­kut­taa pal­jon­kin Pa­jot -kä­vi­jä­mää­rään Ko­ti­seu­tu­kes­kuk­ses­sa. Na­vet­ta­kon­ser­teis­sa kyl­lä ylei­söä riit­ti, il­ta­kuu­den jäl­keen. Pi­tää myös to­de­ta, et­tä ar­tis­tien ruo­ka­huol­to ja tek­niik­ka toi­mi­vat ja koko päi­vän ajak­si läm­mi­tet­ty sau­na oli mah­ta­va ylel­li­syys! Va­paa­eh­tois­toi­min­ta sai Ko­ti­seu­tu­kes­kuk­ses­sa ih­mei­tä ai­kaan!

Il­ta­oh­jel­man läm­mit­te­li­jöi­nä kuul­tiin Kup­li­va Swing -hai­ta­ri­mu­siik­kia ja Kar­ja­lab­ri­ha -mies­duon tu­tuk­si tul­lut­ta kar­ja­lan­kie­lis­tä kan­san­mu­siik­kia.

Ka­na­da­lais-liet­tu­a­lai­set pää­vie­raat, duo Ho­ney­paw (“Me­si­käm­men”) soit­ti kan­te­let­ta ja jou­hik­koa. Lau­luo­suu­det tu­li­vat pal­jol­ti joi­ku­mai­si­na esi­tyk­si­nä tai ru­no­rii­mei­nä ja kä­ki­kin kuk­kui vä­lil­lä “ka­le­va­lai­sit­tain”. Häm­mäs­tyt­tä­väs­ti liet­tu­a­lai­nen Jur­gi­ta Zvink­ly­te ja ka­na­da­lais­suo­ma­lai­nen Mat­ti Pa­lo­nen oli­vat löy­tä­neet oma­pe­räi­sen al­ku­kan­tai­sen tyy­lin­sä. Niin lau­la­ji­na kuin soit­ta­ji­na. Maa­il­man­mai­net­ta naut­ti­va kan­sain­vä­li­nen pa­ris­kun­ta ja eri­kois­ta luon­to-”puu­mu­siik­ki­a­kin “(mis­sä soi­tin ra­ken­ne­taan elä­vän puun yh­tey­teen?!) har­ras­ta­va duo esiin­tyi vie­lä Jo­en­suus­sa­kin al­ku­vii­kos­ta Pa­jot-kon­sert­tin­sa jäl­keen (ks. ho­ney­paw­band.com).

Vil­ma Jää, ( s. 1995) oli lau­an­tain, eli 20.5. pää­tö­sil­lan Pa­jot -täh­ti. Vii­me het­ken mai­non­ta ei ta­voit­ta­nut mon­ta­kaan kon­ti­o­lah­te­lais­ta nuor­ta, sil­lä uu­den­lai­sen mu­sii­kin lä­het­ti­läs, lah­ja­kas lau­la­ja, sä­vel­tä­jä ja viu­lis­ti sai esiin­tyä täl­lä ker­taa vart­tu­neem­mal­le ylei­söl­le. Tun­nel­maa na­ve­tas­sa sil­ti pii­sa­si, eh­kä juu­ri myös Ho­ney­paw`n kan­te­le-jou­hik­ko-duon maa­gi­sen esiin­ty­mi­sen myö­tä.

Ke­säl­lä 2021 Vil­ma Jää sai en­si ker­ran mai­net­ta roo­lis­taan Kai­ja Saa­ri­a­hon oop­pe­ras­sa In­no­cen­ce. Mu­sii­kis­sa oli nyt suo­ma­lais-ug­ri­lais­ta lau­lu­pe­rin­net­tä, Ka­le­va­la-su­kui­sia rap-tyy­li­siä sa­noi­tuk­sia, viu­lua ja elekt­ro­nis­ta pop­pia. Ar­tis­ti suun­nit­te­lee myös kar­jan­huu­to­jen ko­ko­a­mis­ta le­vyl­le. Jää on val­mis­tu­nut mu­sii­kin mais­te­rik­si Si­be­lius Aka­te­mi­an kan­san­mu­sii­kin osas­tol­ta ja esiin­ty­mi­nen Hel­sin­gin Flow-fes­ti­vaa­lil­la 2022 oli vii­meis­tään suo­ma­lai­nen lä­pi­mur­to. Vie­rai­lu maa­il­man est­ra­deil­la ja heti Lon­toon keik­kai­lun jäl­keen Kon­ti­o­lah­del­la oli mel­koi­nen yl­lä­tys, jos­ta ylei­sö sel­väs­ti naut­ti. Jo aloi­tus­nu­me­ro Ei on­nis­tut­tu tätä tyt­töä tu­ho­a­maan (?) sai rai­ku­vat ap­lo­dit.

Lue ai­hees­ta laa­jem­min Viik­ko Poh­jois-Kar­ja­lan nä­köis­leh­des­tä 25.5.2023.