Paikannimet: Orivesi onkin ”kivikoiden järvi”

Orivesi Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella on valtavan laaja eli 60 130,2 hehtaarin vesialue. Liperin ja Savonrannan alueella se on 65 kilometriä pitkä järvialue. On osa suuren Saimaan (melkein) tasapinnassa olevaa suurjärveä.

Mut­ta mis­tä tuli jär­vi­a­lu­een ni­meen tuo osa Ori-? Van­hois­ta asi­a­kir­jois­ta löy­ty­vät vuon­na 1618 jär­vi­a­lu­een ni­met Ori­we­si Siön ja Årich­we­si siön. Juu­ri sen jäl­keen, kun koko tuo alue oli vuon­na 1617 tul­lut Ruot­sin osak­si Stol­bo­van rau­has­sa.

Si­säl­tyy­kö jär­ven ni­meen suo­men­kie­len sana ori, tar­koit­ta­en ’uros­he­vos­ta’? On­ko jo­tain kaut­ta tul­lut tuo sana jär­ven ni­meen? On­ko jär­vel­lä esi­mer­kik­si jo­kin suu­rem­pi niit­ty­jen saa­ri, jol­le on vie­ty he­vos­var­sat ori­lai­tu­mel­le? Sel­lai­sia saa­ria on vie­lä­kin Sa­vos­sa, min­ne kas­va­vat var­sat vie­dään ke­sä­lai­tu­mel­le.

Mut­ta tuol­la laa­jal­la jär­vi­a­lu­eel­la ei ole yh­tään Ori­saar­ta, min­ne noi­ta var­so­ja on vie­ty ke­säk­si.

Mut­ta tuol­la laa­jal­la jär­vi­a­lu­eel­la ei ole yh­tään Ori­saar­ta, min­ne noi­ta var­so­ja on vie­ty ke­säk­si.

Se­li­tyk­sen on ol­ta­va jos­sain muu­al­la, mut­ta mis­sä?

On­ko ni­men pe­rus­tee­na jo­kin jär­ven omi­nai­suus?

Kun tut­kii jär­ven alu­een, tu­lee esiin, et­tä ete­lä­o­sas­sa jär­vi vir­taa alas­päin Sa­von­ran­nan Ori­vir­ras­ta. On myös Ori­sal­mi pai­kal­la ja vie­lä Ori­nie­mi.

Kun tut­kii tuon pai­kan vie­lä­kin tar­kem­min, niin tu­lee esiin, et­tä pai­kal­la on ta­vat­to­man pal­jon siir­to­loh­ka­rei­ta alu­eel­la; jär­ves­sä ja kan­kail­la. Sitä pe­rua, et­tä Paas­se­län alu­eel­le is­key­tyi mui­noin val­ta­va me­te­o­ri ja ha­joit­ti pai­kan kal­li­o­pe­rän sir­pa­leik­si maas­toon.

Tar­koit­taa­ko sana Ori- pai­kan ni­mis­sä juu­ri noi­ta tu­han­sia ja tu­han­sia ki­viä jär­ves­sä ja kan­kail­la?

Sanasta horg Ori- ja Orjan-nimiä

On sel­vi­tet­ty, et­tä eh­kä jo Ola­vin­lin­nan ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen tai sit­ten 150-lu­vun puo­li­vä­lis­sä Ruot­si ra­ken­si mai­ni­tul­le Ori­vir­ran Lin­no-saa­reen lin­nak­keen suo­jak­si ve­nä­läi­siä vas­taan. Pai­kal­la on jäl­jel­lä lin­nak­keen ra­ken­tei­ta. On muis­to­laat­ta­kin ’kes­ki­a­jan lin­nak­kees­ta’.

On ol­lut vah­va ruot­sa­lais­vai­ku­tus pai­kal­la. On ol­lut ruot­sin­kie­li­nen pääl­lik­kö ja hä­nen vä­ke­ään pai­kal­la.

Nuo ruot­sin­kie­li­set ovat sa­no­neet noi­ta ki­vi­koi­ta ruot­sin sa­nal­la horg. Mut­ta ku­ten pa­rem­mis­sa ruot­sin­kie­len sa­nas­tois­sa esi­te­tään tar­kas­ti, niin ruot­sin­kie­li­set kir­ju­rit tä­män täs­tä jät­ti­vät kir­joit­ta­mat­ta ja ään­tä­mät­tä­kin sa­na­nal­kui­sen heik­ko­hä­lyi­sen ään­teen h-.

Tätä pe­rua tuo jär­ven ni­mi­kin on vuon­na 1618 kir­joi­tet­tu Ori­we­si Siön ja Årich­we­si siön. Mi­kä­li ni­met kir­joi­tet­tai­siin oi­kein, pi­täi­si kir­joit­taa Horg-vesi ja Horg-vir­ta.

Ori­vir­ral­la on muu­ta­kin ruot­sin sa­nas­toa noi­den ruot­sa­lais­her­ro­jen pe­rua.

Eräil­lä pai­koin Suo­mes­sa ki­vik­ko­mai­den paik­ko­jen ni­mis­sä on tuo ruot­sin sana horg, mut­ta ni­met ovat sit­ten muo­to Or­jan- ja niin edel­leen. Ei­vät­kä kie­len­tut­ki­jat mil­lään osaa ava­ta nii­tä, kun ei­vät tun­ne tuo­ta sa­naa horg ’ki­vi­koi­ta’ tar­koit­ta­en ei­vät­kä tun­ne sa­na­nal­kui­sen h:n ka­to­a­mis­ta.

Ori­vir­ral­la on muu­ta­kin ruot­sin sa­nas­toa noi­den ruot­sa­lais­her­ro­jen pe­rua. Kun Ori­vir­ta on kos­kaan jää­ty­mä­tön vir­ta, niin ruot­sa­lais­her­rat sa­noi­vat vir­taa sa­nal­la våk tar­koit­ta­en ’val­veil­la ole­vaa’.

Sitä pe­rua on pai­kal­la myös nimi Vuo­ka­lan­vir­ta. Sii­hen las­kee pe­rä­ti 18 ki­lo­met­rin pi­tui­nen, Hei­nä­ve­del­le saak­ka yl­tä­vä, Vuo­ka­lan­kos­kes­ta alas las­ke­va Vuo­ka­lan­jär­vi.

Kon­ti­o­lah­den maas­tos­sa Ko­lin lä­hei­es­sä He­ra­jär­ves­sä­kin on Ori­vir­ta ja se­kin lie­nee ki­vi­koi­neen ol­lut ruot­sin­kie­li­sil­le ruuk­ki­her­roil­le horg ja sii­tä nimi Ori­vir­ta.

Kun van­hat – ja myös ruot­si­kie­li­set pai­kan­ni­met osaa ava­ta oi­kein, niin ne ker­to­vat usein hy­vin tark­kaan pai­kal­la asu­nei­den ja vai­kut­ta­nei­den ih­mis­ten kie­les­tä ja tie­tys­ti pai­kan maas­ton eri­tyi­sis­tä piir­teis­tä.

Jopa niin, et­tä suo­ma­lais­tun­tui­set Ori-ni­met ei­vät ker­ro­kaan uros­he­vo­sis­ta vaan ker­to­vat ruot­sin­kie­lel­lä ki­vi­kois­ta.

Il­ma­ri Ko­so­nen

met­sä­hoi­ta­ja, mat­kai­luo­pas
Sam­po-aka­te­mia Enon­kos­ki