Virossa rahapeleistä käytävä keskustelu on saanut uusia kierroksia. Tuoreiden lukujen mukaan yhä useampi pelaaja on hakenut itselleen rajoituksia pelaamiseen, mikä kuvastaa uhkapeleistä aiheutuvien ongelmien kasvamista.
Nyt Virossa pohditaankin, pitäisikö läheisillä tai viranomaisilla olla entistä suurempi rooli pelihaittojen ehkäisemisessä.
Mielenkiintoinen kysymys, joka tarvitsee melkoisen läjän keskusteltavaa. Vaikka asia saataisiin käsiteltyä oikeudellisen näkökulman kantilta, on asia myös eettinen kysymys. Kuinka paljon toisen yksityisyyteen saa puuttua?
Listan luvut eivät ole päällekkäin laskettavia
ERR:n mukaan listalla oli vuonna 2023 yhteensä 17 203 henkilöä – nyt määrä on kohonnut jo lähes 21 000:een. Tilastoissa on erilliset kategoriat kasinopeleille, vedonlyönnille ja lotoille. Kategorioita ei kuitenkaan voi laskea yhteen, koska sama henkilö pystyy asettaa rajoituksen useampaan pelimuotoon.
Kasinopelejä itseltään on rajoittanut 20 628 henkilöä, kun taas vedonlyöntiin liittyvä rajoitus löytyy 9 767:ltä ja lotot on estänyt lähes 10 000. Vedonlyönnissä rajoitusmäärä oli kasvanut 348:lla vuoden vaihteesta.
| Rajoituksen kohde | Rajoituksen valinneita |
|---|---|
| Kasinopelit | 20 628 |
| Vedonlyönti | 9 767 |
| Lotto | 5 968 |
| Henkilöiden määrä | Lähes 21 000 |
Nykyjärjestelmä perustuu omaehtoisuuteen
Viron nykyisten lakien mukaan henkilön pitää hakea rajoituksia itse. Hakemuksessa määritellään ajanjakso, jonka jälkeen rajoituksen poistamista voi pyytää manuaalisesti. Vähimmäisaika on tauolle kuusi kuukautta ja maksimissaan kolme vuotta. Rajoitus ei poistu automaattisesti määräajan päättyessä, vaan poistoon pitää tehdä erikseen pyyntö.
Valtiovarainministeriön suunnitelmissa olisi tarkastella rahapelilakia siten, voisiko lakiin lisätä lisäperusteita henkilön merkitsemiselle rajoituslistaan. Esillä ovat olleet esimerkiksi perheenjäsenten tekemät aloitteet ja tuomioistuinten päätökset. Kumpikaan ei ole nykyisin sallittu tapa lisätä henkilöä listalle, eikä ministeriö ole ainakaan vielä ilmoittanut valmiista lakiesityksestä.
Keskustelun vaikein osa liittyy näyttöön. Pelkkä läheisen huoli ei voi riitä perusteeksi rajoittaa aikuisen henkilön toimintaa. Mahdollinen uusi menettely vaatisi tarkat sopimukset siitä, kuka voi hakea kieltoa ja millä syillä. Olisi myös hyvä sopia se, kuinka nopeasti asiat käsiteltäisiin ja millä keinoin päätöksestä voisi valittaa.
Suomessa pelaajasuojaa rakennetaan tunnistautumisen varaan ja että pelirajoja ja muita estoja asetettaisiin itse. Toistaiseksi Virossa päätös rajoituksesta kuuluu kuitenkin edelleen pelaajalle itselleen.