Merkittävä osa työstä hävikin minimoimiseksi tehdään jo ennen kuin tuotteet saapuvat kaupan hyllylle.
S-ryhmän ruokakaupoissa (Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku) vanhaksi menossa olevia tuotteita on punalaputettu systemaattisesti jo yli 10 vuoden ajan. Henkilöstön aloitteesta lähtenyt punalaputettujen tuotteiden -60 prosentin ilta-ale vakiintui valtakunnalliseksi käytännöksi viisi vuotta sitten.
– Viime vuonna asiakkaamme ostivat noin 3 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Niin valtakunnallisesti kuin myös PKO:n myymälöissä eniten hävikkiuhan alta pelastetaan muun muassa pakattuja kala- ja lihatuotteita, kuten lohifileetä tai jauhelihaa, sekä paistopistetuotteita, kuten riisipiirakoita, croissantteja ja lihapasteijoita, sanoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho sanoo, että valtakunnallisesti S-ryhmän ruokakaupoissa ostettiin viime vuonna 87 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Yleinen hintatason nousu näkyy myös siinä, että erilaiset hävikkituotteet tekevät nyt entistäkin paremmin kauppansa.
Asiakkaistamme valtaosa sanoo ostavansa punalaputettuja tuotteita nimenomaan hinnan vuoksi eli säästääkseen ruokakuluissa.
Niin yleisesti valtakunnallisesti kuin Pohjois-Karjalassakin näkyy sama suuntaus:
– Asiakkaistamme valtaosa sanoo ostavansa punalaputettuja tuotteita nimenomaan hinnan vuoksi eli säästääkseen ruokakuluissa, mutta yhä useampi valitsee punalapputuotteen myös ekologisista syistä ja osallistuakseen konkreettisella tavalla hävikin hillitsemiseen, Härkönen sanoo.
Punalappujen lisäksi S-ryhmän ruokakaupoissa on käytössä monia muitakin hävikinhallinnan keinoja. Esimerkiksi PKO:lla on käytössä Päivän pelastus -laatikoita, joissa myydään kiinteään kilohintaan muun muassa hieman kolhiintuneita, mutta vielä käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia.
Datapohjainen tilaaminen vähentää huteja
Hävikin minimoiminen on jatkuvaa työtä, josta merkittävä osa tapahtuu asiakkaille näkymättömissä.
S-ryhmän ruokakaupoissa on käytössä yhteinen ennustepohjainen tilausjärjestelmä.
– Tärkeintä on menekin ennustaminen ja valikoiman hallinta datan kautta, eli tilataan tuotteita sen verran, mitä myydään. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Tilauksia ja hyllyissä olevien tuotteiden määriä sekä jokaista hävikkiin kirjattua grammaa seurataan, jotta tiedämme mistä hävikkiä syntyy, Härkönen kertoo.
Kaikissa Suomen 19 alueosuuskaupassa hävikin hallinnassa on pidetty tiukkaa linjaa jo vuosia. PKO:n toimipaikoissa kirjatun nettohävikin osuus on saatu nipistettyä alle valtakunnan keskiarvon. PKO:n
S-marketeissa kirjatun nettohävikin osuus on keskimäärin 1,4 prosenttia marketkaupan kokonaismyynnistä.
