Osa Suomen sisällissotaa, palanen maailmanhistoriaa

VAR­KAUS / Pia Paa­na­nen

Varkauden tapahtumat ja Huruslahden arpajaiset ovat sekä paikallinen itäsuomalainen sisällissodan osa että palanen maailmanhistoriaa. Varkauden museon verkkonäyttely kertoo vuoden 1918 Varkaudesta.

21.2.1918 kak­si päi­vää kes­tä­nyt Var­kau­den tais­te­lu kään­tyi il­lan myö­häis­tun­tei­na koh­ti lop­pu­aan. Var­kau­den mas­sa­teh­taa­seen oli pa­en­nut pu­na­kaar­ti­lai­sia, hei­dän per­hei­tään ja mui­ta si­vii­le­jä, yh­teen­sä noin 700 ih­mis­tä.

Pu­nai­set tu­lit­ti­vat mas­sa­teh­taan ik­ku­nois­ta hei­tä pii­rit­tä­viä val­koi­sia so­ti­las­ki­vää­reil­lä, met­säs­ty­sa­seil­la ja it­se­teh­dyil­lä pom­meil­la. Asei­ta riit­ti har­voil­le; sit­ten pa­nok­set­kin lop­pui­vat. Sa­maan ai­kaan val­koi­set sy­tyt­ti­vät vie­rei­sen sa­han pa­la­maan. Tu­len va­los­sa val­kois­ten tu­li­tus tar­ken­tui, ja toi­nen kah­des­ta ty­kis­tä osui puu­hi­o­mon ve­si­tor­niin.

Pu­nais­ten vas­ta­rin­nan pää­tyt­tyä Hu­rus­lah­den jääl­le am­mut­tiin sa­ma­na il­ta 80 pu­nais­ta.

– Ve­si­mas­sat vyö­ryi­vät mas­sa­teh­taal­la ol­lei­den puo­lus­ta­jien pääl­le. Se­ka­sor­toi­ses­sa ti­lan­tees­sa pu­nai­set an­tau­tui­vat. An­tau­tu­mi­sen ai­ka­na joku pu­nai­sis­ta aloit­ti tu­li­tuk­sen, jon­ka ai­ka­na kaa­tui muu­ta­mia val­koi­sia ja pu­nai­sia Var­kau­den mu­se­on pro­jek­ti­tut­ki­ja Simo Pur­ho­nen ku­vaa hel­mi­kuis­ta il­taa.

An­tau­tu­mi­sen ai­kai­nen tu­li­tus kos­tet­tiin mo­nin­ker­tai­se­na. Pu­nais­ten vas­ta­rin­nan pää­tyt­tyä Hu­rus­lah­den jääl­le am­mut­tiin sa­ma­na il­ta 80 pu­nais­ta.

– Pu­na­kaar­tin pääl­li­köt Mat­ti Au­tio ja Emil Park­ki­nen, osuus­kau­pan hoi­ta­ja Kaar­lo Läh­teen­mä­ki ja mui­ta pu­na­kaar­tin nä­ky­vim­piä hah­mo­ja, mut­ta myös ihan ta­val­li­sia työ­läi­siä, Pur­ho­nen ker­too.

Pitkä ja monisyinen jatkumo

Pur­ho­nen tut­ki Var­kau­den ta­pah­tu­mia val­mis­tel­les­saan Var­kaus 1918 -näyt­te­lyä vuon­na 2018. Hän nä­kee mas­sa­teh­taan ta­pah­tu­mat pit­kä­nä ja mo­ni­syi­se­nä maa­il­man­his­to­ri­al­li­sis­ta ta­pah­tu­mis­ta koos­tu­va­na jat­ku­mo­na.

– Var­kaus al­koi te­ol­lis­tua jo 1800-lu­vun alus­sa. Ve­sis­tö­jen ää­rel­le ke­hit­tyi vii­pu­ri­lai­sen Paul Wah­lin ja hä­nen poi­kien­sa ai­ka­na mit­ta­va te­ol­li­suu­syh­dys­kun­ta. Tämä on Sa­vos­sa eri­tyis­tä, Pur­ho­nen täh­den­tää al­ku­ti­lan­net­ta.

Var­kau­des­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ta tuli myös pai­kal­lis­ta var­hain: te­ol­li­nen val­lan­ku­mous, en­sim­mäi­nen maa­il­man­so­ta, inf­laa­tio ja Ve­nä­jän val­lan­ku­mous hei­jas­tui­vat pie­nen itä­suo­ma­lai­sen te­ol­li­suu­syh­dys­kun­nan elä­mään.

Eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä vai­he oli ”Suu­ret ra­ken­nus­vuo­det 1910-lu­vul­la.

– Var­kau­des­sa oli oma kul­ta­kuu­meen­sa, ja ra­ken­ta­jil­le ja teh­tai­den työ­läi­sil­le riit­ti työ­tä. Var­kau­teen saa­pui maa­seu­dun työ­vä­keä ja ti­la­ton­ta vä­es­töä, eri­tyi­ses­ti nuo­ria mie­hiä. Sa­vu­tu­vas­ta tu­le­val­le sa­vu­pii­pul­li­nen talo oli edis­tys­tä. Vä­ki­lu­ku nou­si ra­jus­ti, te­ol­li­suus li­sään­tyi ja asun­to­pu­la oli val­ta­va. Sa­mal­la myös le­vot­to­muus li­sään­tyi, Pur­ho­nen taus­toit­taa.

Le­vot­to­mi­na kas­vun vuo­si­na maa­il­mal­ta le­vi­si myös uu­sia aat­tei­ta, työ­vä­e­naa­te nii­den mu­ka­na. Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­siä pe­rus­tet­tiin Var­kau­den alu­eel­la usei­ta, työ­vä­en ta­lot val­mis­tui­vat en­sin Leh­to­nie­meen 1905 ja Var­kau­teen, pat­ruu­nan vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta, vuon­na 1911. En­nen nä­ke­mät­tö­mään liek­kiin so­si­a­lis­mi lei­mah­ti, kun Suo­men am­mat­ti­jär­jes­tö­jen Kuo­pi­on pii­ri­sih­tee­ri Mat­ti Au­tio (1885–1918) tuli mar­ras­kuus­sa 1917 Var­kau­teen.

– Au­tio oli sa­no­ma­leh­ti­mies ja agi­taat­to­ri, ja edus­ti so­si­aa­li­de­mok­raat­tien val­lan­ku­mouk­sel­li­sin­ta ää­ri­lai­taa. Hän muo­dos­ti Var­kau­teen pu­na­kaar­tin ja ryh­tyi sen yli­pääl­li­kök­si, Pur­ho­nen ker­too.

Varkaudessa teloitettiin usean paikkakunnan miehiä

Au­ti­on pe­rus­ta­ma Kaar­ti ta­ka­va­ri­koi alu­een ta­lon­po­jil­ta elin­tar­vik­kei­ta, van­git­si teh­tai­den vir­kai­li­joi­ta sekä syyl­lis­tyi lu­kui­siin mur­hiin. Hu­rus­lah­den jääl­lä mak­set­tiin ta­kai­sin myös tämä.

Pur­ho­nen muis­tut­taa, et­tä Var­kaus ei ol­lut ir­ral­laan Suo­men si­säl­lis­so­dan ta­pah­tu­mis­ta: Si­säl­lis­so­dan ede­tes­sä Var­kau­den seu­tu jäi pu­nai­sek­si pis­teek­si val­koi­sen Suo­men se­lus­taan. Sii­tä tuli vii­mei­nen pa­ko­paik­ka mo­nil­le Sa­von pu­nai­sil­le. Toi­sin sa­no­en Var­kau­den ti­lan­ne pii­ri­tet­ty­nä oli synk­kä. Val­koi­sil­la oli stra­te­gi­nen ja so­ti­laal­li­nen yli­voi­ma.

Kun Pur­ho­nen lu­kee Var­kau­den ly­hyi­den mut­ta ve­ris­ten tais­te­lu­jen ja tais­te­lun jäl­keis­ten te­loi­tus­ten ai­ka­na me­neh­ty­nei­den ko­ti­paik­ka­kun­ta­lis­taa, niin Var­kau­den si­jas­ta vas­taan tu­lee Jo­roi­nen ja Lep­pä­vir­ta, joi­hin Var­kaus sil­loin puo­lik­si kuu­lui. Sil­loin täl­löin mai­ni­taan Hel­sin­ki ja muis­ta­kin ete­lä­suo­ma­lai­sis­ta kun­nis­ta on läh­det­ty liik­keel­le.

– Kaik­ki ni­met ja ran­gais­tuk­sen syyt ovat tal­les­sa, ko­ti­paik­ka­kun­nat ei­vät ai­na, Kan­sal­li­sar­kis­tos­sa on mus­ta­kan­ti­nen Tuo­mi­o­kir­ja, osa­na kan­sa­kun­nan muis­tia.

”Huruslahden arpajaisten” muisto on kipeä – vieläkin

Kun vuon­na 1922 var­kau­te­lai­set työ­vä­en­jär­jes­töt pys­tyt­ti­vät muis­to­mer­kin me­neh­ty­neil­le to­ve­reil­leen, muis­to­merk­ki va­ras­tet­tiin ja upo­tet­tiin.

– Ja siel­lä se al­ku­pe­räi­nen muis­to­merk­ki on edel­leen. Vas­ta vuo­si sit­ten saim­me Var­kau­den mu­se­on ai­neis­toi­hin ku­van al­ku­pe­räi­ses­tä muis­to­mer­kis­tä, Pur­ho­nen ker­too.

Muis­to­merk­ki­var­kau­den or­ga­ni­soi teh­taan pa­lo­pääl­lik­kö Emil Rif. Vi­ra­no­mai­set oli­vat ha­lut­to­mia tut­ki­maan asi­aa, ei­kä ke­tään ran­gais­tu ri­kok­ses­ta.

– Ta­paus li­sä­si en­ti­ses­tään kah­ti­a­ja­koa paik­ka­kun­nal­la. Se oli poh­ja ke­sän 1922 suur­la­koil­le Var­kau­des­sa, Pur­ho­nen ker­too.

Hei­nä­ve­te­läi­nen kir­jai­li­ja Mart­ti Is­sa­kai­nen ku­vaa Kol­laa – Sa­von mies­ten tal­vi­so­ta -ro­maa­nis­saan (Myl­ly­lah­ti 2020), mi­ten pa­ri­kym­men­tä vuot­ta ai­em­min eri puo­lil­la ol­leet mie­het jat­ka­vat tal­vi­so­dan alus­sa sa­mas­sa komp­pa­ni­as­sa. Kun teh­dään läh­töä so­taan, niin Sil­lan­pään Mars­si­lau­lu ei kaik­kien huu­lil­ta ir­toa.

– Haas­tat­te­lin ve­te­raa­ne­ja mo­nel­la vuo­si­kym­me­nel­lä, ja hei­dän ko­ke­muk­sis­taan ti­lan­ne on tul­lut.

Is­sa­kai­nen muis­taa Var­kau­des­sa pi­de­tyn kir­jal­li­suus­se­mi­naa­rin, jos­sa aka­tee­mik­ko Mat­ti Kuu­si kai­pa­si suo­ma­lai­seen kir­jal­li­suu­teen suur­ta Var­kaus-ro­maa­nia. Vaik­ka Joel Leh­to­nen on no­vel­leis­saan ku­van­nut Aa­pe­li Mut­tis­ta han­ges­sa ruos­tei­sen hau­lik­kon­sa kans­sa ja niin, vie­lä oli­si kir­joi­tet­ta­vaa, ja Is­sa­kai­sen pöy­tä­laa­ti­kos­sa on ai­hee­seen liit­ty­vä jul­kai­se­ma­ton ro­maa­ni­kä­si­kir­joi­tus.

Var­kau­den mu­se­on Var­kaus 1918 -verk­ko­näyt­te­lyyn voi tu­tus­tua va­paas­ti mu­se­on si­vuil­la osoit­tees­sa https://ta­ri­na­soi­tin.fi/var­kaus­so­ta.

Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu 27.4.2023 il­mes­ty­nees­sä Viik­ko Poh­jois-Kar­ja­las­sa.