Tutkimus: Rajan luonne muovaa ihmisten mielikuvia rajaseudusta

Tuore Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus osoittaa, miten merkittävä rooli valtion rajalla ja sen luonteella on siihen, millaisia mielikuvia ihmisillä on rajasta ja rajaseudusta.

Suo­men ja Ve­nä­jän ra­ja­seu­duil­la vuo­si­na 2013–18 teh­ty tut­ki­mus to­teu­tet­tiin ai­ka­na, jol­loin po­liit­ti­nen il­ma­pii­ri kan­nus­ti ra­jat ylit­tä­vään liik­ku­vuu­teen ja kans­sa­käy­mi­seen.

– Se vai­kut­ti mer­kit­tä­väs­ti pait­si yk­si­löi­den mie­li­ku­viin ra­jas­ta ja ra­ja­seu­dus­ta myös hei­dän ko­ke­muk­siin­sa ja alu­eel­li­siin iden­ti­teet­tei­hin­sä. Esi­mer­kik­si lap­set ja nuo­ret yh­dis­ti­vät Suo­men ja Ve­nä­jän ra­jaan lä­hes yk­si­no­maan ra­ja­ny­li­tyk­siin liit­ty­viä mie­li­ku­via, väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Vir­pi Kais­to sa­noo.

Kan­sain­vä­li­ses­ti Suo­men ja Ve­nä­jän raja-alue on mie­len­kiin­toi­nen, sil­lä Eu­roo­pan uni­o­nin, Schen­ge­nin ja ny­ky­ään myös Na­ton ul­ko­ra­ja­na se on kova ja erot­ta­va, Kais­to to­te­aa. Tut­ki­mu­sai­neis­ton ke­rää­mi­sen jäl­keen Suo­men ja Ve­nä­jän vä­li­sen ra­jan luon­ne on muut­tu­nut ra­di­kaa­lis­ti.

Väi­tös­tut­ki­mus ha­vain­nol­lis­taa, mikä mer­ki­tys kan­sain­vä­li­sel­lä ja kan­sal­li­sel­la po­li­tii­kal­la sekä ra­ja­po­li­tii­kal­la on ra­ja­seu­tu­jen ar­keen. Kais­ton mu­kaan on tär­keä ym­mär­tää, mil­lai­sek­si Suo­men ja Ve­nä­jän ra­ja­seu­tu ke­hit­tyi Neu­vos­to­lii­ton ha­jo­a­mi­sen sekä ra­jan­lii­ken­teen ke­hit­tä­mi­sen ja kas­vun myö­tä.

– Tämä aut­taa nä­ke­mään, mil­lai­sia seu­rauk­sia ra­jan sul­ke­mi­sel­la on ol­lut ra­ja­seu­dun asuk­kail­le, elin­kei­no­e­lä­mäl­le ja ra­jat ylit­tä­vil­le yh­teyk­sil­le. Tut­ki­mus aut­taa myös poh­ti­maan, mil­lä ta­val­la ny­ky­ti­lan­ne muo­vaa yk­si­löi­den mie­li­ku­via ja suh­det­ta ra­jaan, ra­ja­seu­tuun sekä Suo­meen ja Ve­nä­jään.