Sosiaali- ja terveyspalveluissa koetaan jatkuvasti muutosta. Siun soten Pohjoisen alueen (Nurmes, Lieksa ja Juuka) kotihoidon, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan henkilöiltä kysyttiin toukokuussa 2021 heidän ajatuksistaan muutosten johtamisesta sekä muutosten vaikutuksesta ikäihmisten hyvään hoitamiseen.
Kysely toteutettiin nimettömänä ja siihen vastasi 97 henkilöstön edustajaa. Kyselyyn osallistuivat: sairaanhoitajat, lähihoitajat sekä muun koulutuksen saaneet vanhusten hoitoon osallistuvat.
Henkilöstö koki haasteena huonot vaikutusmahdollisuudet muutoksien suunnittelussa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi, että haluaisivat kuulla muutos suunnitelmat sekä niihin johtaneet perustelut kasvotusten organisaation ylemmältä johdolta. Henkilöstö koki, ettei tieto muutoksista aina kulje työntekijä tasolle ja tähän toivottiin muutosta ylemmältä johdolta. Positiivisena muutoksena henkilöstö koki oman jaksamisen lisääntymisen sekä vireystilan nousemisen. Työn mielekkyys sekä työnteon helpottuminen nousivat kyselyyn vastanneiden keskuudesta positiivisina asioina muutoksen myötä. Negatiivisina asioina nousi aikataulujen tiukkuus, uusien ohjeiden jatkuva lisääntyminen, työn pirstaloituminen sekä työilmapiirin kiristyminen.
Kyselyn perusteella henkilöstö kokee muutosten vähentävän ikäihmisten hoitoon käytettävää aikaa. Hoidon laatuun vaikuttaa lisäksi henkilöstö pula sekä henkilöstön suuri vaihtuvuus.
Lähiesihenkilö muutosten johtajana – avainhenkilö
Samaisessa kyselyssä henkilöstöltä kysyttiin myös sitä, miten he olivat kokeneet lähiesihenkilön toiminnan muutoksessa. Lähiesihenkilöllä on tärkeä rooli muutosten onnistumisessa työyhteisöissä. Hän voi olla muutosten mahdollistaja tai este. Organisaation ja työyhteisön muutoksissa myönteisen ilmapiirin luominen henkilöstölle on tärkeää, jotta työskenteleminen kehittyisi positiivisesti. Henkilöstön kanssa muutoksista tulisi keskustella, hyödyntää heidän osaamistansa ja kohdella kaikkia tasapuolisesti. Aidon muutostahdon luomisessa ja toiminnan kehittämisessä yhdessä henkilöstön kanssa on lähiesihenkilö avainasemassa.
Lähiesihenkilöllä on tärkeä rooli muutosten onnistumisessa työyhteisöissä. Hän voi olla muutosten mahdollistaja tai este.
Kuuntelu ja keskustelutaito nähtiin tärkeäksi esihenkilölle, jotta muutoksista voidaan keskustella avoimesti ja tasavertaisesti. Muutosten perustelut, asian käytännöllisyyden aukaiseminen ja vastuullisuus asiasta koettiin tarpeelliseksi myös esihenkilölle. Suurin osa vastaajista piti esihenkilöä luotettavana muutoksien tullessa, mutta esihenkilö ei kuuntele tarpeeksi henkilöstöä muutoksien tullessa.
Työyhteisössä tapahtuvat muutokset luovat henkilöstölle stressiä, kun opetellaan uutta ja ollaan poissa omalta mukavuusalueelta. Henkilöstön epätietoisuus uusista toimintatavoista ja väsymys voivat alentaa työhyvinvointia ja vaikuttaa annettavan hoidon laatuun. Organisaation strategian toimeenpanijana ja motivaation ylläpitäjänä on lähiesihenkilö tärkeässä roolissa.
Edellä kuvatun kyselyn tuloksia käytiin läpi Siun soten pohjoisen alueen esihenkilöiden kanssa, jotta tulevaisuudessa osattaisiin huomioida henkilöstö paremmin muutoksissa.
Elämme sosiaali- ja terveysalalla muutosten keskellä. Sote-uudistus on menossa ja hyvinvointi alueet aloittavat ensi vuoden alussa. Ennakointi ja asioiden etukäteen miettiminen muutoksissa ja henkilöstön mukaan saamisessa auttaa onnistumisessa. Muutokset voivat lähteä valtakunnallisista vaatimuksista, organisaatiotasolta tai työyhteisöstä, mutta on muistettava myös lähiesihenkilön tärkeä rooli niiden onnistumisessa.