JOENSUU / Arto Miettinen
SAK järjestää kuluvan syksyn aikana useille paikkakunnille ulottuvan kiertueen, jonka paikkakuntakohtaisissa tapahtumissa käydään keskustelua suomalaisen työelämän laadusta.
Visiona hyvä työ -kiertue on vieraillut lokakuun aikana Lahdessa, Jyväskylässä, Kouvolassa Porissa ja Rovaniemellä. Viime torstaina 27.10. vuorossa oli Joensuu.
Tilaisuudessa oman näkökulmansa aiheeseen toivat SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen työelämäkoordinaattori Anu Antikainen sekä SAK:n johtaja Jyrki Konola.
Tilaisuuden ohjelmassa oli myös Vuoden Pohjois-Karjalan esimerkillisen työnantajan palkitseminen, josta vastasi SAK:n järjestö- ja alueasiantuntija Kai Hyttinen.
Tämän kunnian sai osakseen rakennusyhtiö Joen Talo, jonka puolesta palkinnon kävivät pokkaamassa toimitusjohtaja Miika Sunikka ja luottamusmies Arto Kinnunen.
Tietoa työelämästä
SAK on mitannut jo useamman vuoden kymmenellä eri mittarilla suomalaisen työelämän laatua ja seurannut sen kehitystä, joita Näätänen esitteli omassa puheenvuorossaan.
SAK:n työolobarometri 2022:n mukaan työn henkinen kuormittavuus on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi erityisesti nuorten ja pienipalkkaisten palvelualan työntekijöiden keskuudessa. Mielenterveyden haaste näkyy myös Kelan tilastoissa sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyytenä.
Mielenterveyden haaste näkyy myös Kelan tilastoissa sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyytenä.
SAK on nostanut teemoja myös tulevan hallituskauden vaalitavoitteisiin. Niissä vedotaan muun muassa tarkempaan sääntelyyn työn psykososiaalisessa kuormittavuudessa sekä työterveyshuollon katvealueiden korjaamista. Myös osa-aikarahan sekä osallisuuden vaikutusta työhyvinvointiin katsotaan tarpeelliseksi korostaa.
Hyvinvoinnista kilpailukykyä
Pohjois-Savon ELY-keskuksen työelämäkoordinaattori Anu Antikainen esitteli puheenvuorossaan Fokus – tuottavuutta ja työhyvinvointia Savo-Karjalaan -hankkeen tavoitteita ja tuloksia alueella.
18.1.2021–31.12.2022 käynnissä olevan hankkeen tavoitteena on ollut syventää kahden maakunnan työelämätoimijoiden välistä yhteistyötä sekä osallistaa ja motivoida yrityksiä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Antikaisen mukaan väestön ikääntyessä osaavan työvoiman saatavuudesta, nuorten jäämisestä maakuntaan ja työperäisestä maahanmuutosta on tullut yhä kriittisempi tekijä pohjoiskarjalaisten yritysten kasvun kannalta.
SAK:n roolista
SAK:n johtaja Jyrki Konolan mukaan SAK:n rooli työelämän kehittämisessä on faktapohjaisuus eli tutkittu tieto sekä tämän tuominen mukaan julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.
Esimerkkinä Konola tarjoaa tiedon siitä, että yli 90 prosenttia SAK:laisten liittojen työntekijöistä ei ollut koronan aikana etätöissä. Pelkästään medioita lukemalla mielikuva olisi saattanut olla kovin toinen.
Työelämän pelisäännöistä järjestö kertoo nykyään 23 kielellä. Konolan mukaan tämä on tärkeää, sillä riski tulla hyväksikäytetyksi on suuri ja hyväksikäyttö työelämässä on koko yhteiskunnan ongelma.
SAK myös tarjoaa koulutuksia sekä istuu neuvottelupöydissä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
