Savonlinna / Pia Paananen
Palkitsemisperusteluina ovat näkemyksellinen kehitystyö, yhteistyöverkosto ja museotyön vaikuttavuus.
Riihisaaren museon arkeologi Martti Koponen lukee komeaa kunniakirjaa, jossa museota kiitetään ansiokkaasta kehittämistyöstä ja verkostoitumisesta. Koponen on huomionosoituksesta ymmärrettävästi iloinen:
– Eniten tässä lämmittää mieltä se, että tämä on kollegoiden eli Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitean meille antama tunnustus.
Erityisen merkittävää yhteistyötä Riihisaaressa on tehty Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö alkoi jo 2008, ja viime vuosina se on tiivistynyt, ja museon tiloista löytyy Metsähallituksen ylläpitämä Saimaan luontokeskus ja sen retkeilyneuvonta.
Lisäksi Metsähallitus oli mukana luomassa Riihisaaressa esillä olevaa vuonna 2021 Saimaan sylissä -perusnäyttelyä.
– Yhteistyö ja verkostot tuovat meille lisää resursseja kehittää toimintaamme, Koponen tiivistää yhteistyön merkityksen.
Koponen kiittelee myös Riihisaaren museonjohtaja Nikke Kaartisen näkemyksellistä kehitystyötä.
– Meillä on järjestetty esimerkiksi museon omia klubitapahtumia, jotka tuovat museolle uudenlaista näkyvyyttä.
Takana iso remontti ja perusnäyttelyn vaihto
Palkintoperusteluissa kiitetty kehitystyö on jatkunut Savonlinnassa jo pitkään. Museossa esillä oleva Saimaan sylissä perusnäyttely uusittiin vuonna 2018, viljamakasiiniksi rakennettu museotila remontoitu vuosina 2019 -2021 vanhaa puurakennusperinnettä kunnioittaen ja vielä sen jälkeenkin näyttelyä uudistettiin joiltakin osin ja nykyiseen asuunsa se valmistui vuonna 2021.
Uudistuksissa museoon tuotiin lapsiin ja lapsenmielisiin museovieraisiin vetoavaa vuorovaikutuksellisuutta ja leikkisyyttä.
– Laivan konehuoneessa näyttää vähän siltä, kuin tuli palaisi, silloin tällöin ilmoille tupsahtaa savua. Sukeltaja saattaa vinkata silmää tarkkaavaiselle kävijälle ja kuulemmehan me työhuoneisiin asti milloin esimerkiksi joku kouluryhmä on paikalla, kello helisee silloin vähän väliä, kertoo näyttelyä kehittämässä ollut museoamanuenssi Anssi Taskinen.
Riihisaaren museosta ei voi puhua ilman vieressä olevaa Olavinlinnaa, ja Riihisaaren ja Olavinlinnan yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä, ja käytännössä katsoen kaikki asiakkaat tutustuvat molempiin kohteisiin.
Keskipisteenä Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiselämä
Ryhmien tueksi opastetuille kierroksille lähtevä museoamanuenssi Anne Väänänen tottunut vastaamaan mitä kansainvälisen kävijäkunnan mitä moninaisimpiin kysymyksiin.
– Yksi tavallisimmista on se, että mihin tarkoitukseen Riihisaaren museo rakennettiin alunperin, lapsiryhmät ehdottelevat esimerkiksi että vankilaa ja aikuisten joukossa on mietitty bordellitaustaakin. Mutta viljamakasiiniksi tämä alun perin tehtiin, tänne oli kätevä pitkienkin vesireittien takaa tuoda viljaa laajalta Saimaan alueelta, Väänänen kertoo.
Riihisaarella on oman vastuualueensa, ja Saimaan rannalla ne ovat Saimaan sisävesiliikenne ja saaristolaiselämä. Teemat kietoutuvat toisiinsa, sillä saaristolaiselämä on vaatinut kautta ajan erilaisia sisävesiliikenneratkaisuja ja vesitiet ovat alueella olleet erityisen merkittävä liikenneväylä.
Kesäaikaan museon esittelykierroksiin kuuluukin museon laiturissa seisovien museolaivojen esittely. Höyrylaiva Mikko ja Karjalan Titaniciksi luonnehdittavissa oleva uponnut museolaiva Salama ovat laiturissa ja odottavat kävijöitä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin 22.6.2023 Viikko Pohjois-Karjalan verkkolehdessä.
