Tuulisähkö 2030: Lisäystä kuuden ydinvoimalan tuotannon verran

JO­EN­SUU / Tep­po Jal­li

Raju on ajan riento. Aiemmat kirjoitukseni energia-asioista ilmestyivät tässä lehdessä 15.9.2022 ja 10.11.2022. Sen jälkeen on taas paljon tapahtunut.

Kir­joit­ta­es­sa­ni tätä hel­mi­kuus­sa 2023 ei säh­kö­pu­laa ole tänä tal­ve­na vie­lä nä­ky­nyt. Hin­nat ovat ol­leet vä­lil­lä kor­ke­at, mut­ta Suo­men säh­kö­hin­nat oli­vat vuon­na 2022 Eu­roo­pas­sa toi­sek­si edul­li­sim­mat. Vain Ruot­sis­sa oli edul­li­sem­pi hin­ta­ta­so.

Tam­mi­kuun al­ku­puo­lel­la oli var­si­nai­nen uu­tis- ja ar­tik­ke­li­ruuh­ka säh­kös­tä ja ener­gi­as­ta. Ai­hee­na oli­vat muun mu­as­sa tu­le­va säh­kö­tul­va ja sii­tä syn­ty­vä ve­ty­ta­lous. Per­jan­tai­na 27.1.2023 oli mer­kit­tä­vä uu­tis­päi­vä. Ker­rot­tiin For­tu­min tu­le­vas­ta hal­li­tus­re­mon­tis­ta. En­ti­sis­tä 9 jä­se­nes­tä vain 4 jat­kaa. Uu­sia jä­se­niä ni­mi­te­tään kuu­si. Sa­mal­la pa­la­taan pe­ru­sa­si­oi­hin. Omis­ta­ja­oh­jaus­mi­nis­te­ri Tyt­ti Tup­pu­rai­sen sa­noin: ”For­tu­mis­sa on uu­den alun ai­ka, ja yh­tiö pa­laa juu­ril­leen.”

Tuu­li­säh­kön osuus säh­kön ko­ko­nais­tuo­tan­nos­sa saa­vut­taa ydin­säh­kön vuo­si­tuo­tan­non 2026 tai 2027. Sen jäl­keen tuu­li­voi­man vuo­si­tuo­tan­to on ydin­voi­maa suu­rem­pi.

He­sa­rin uu­ti­nen tul­kit­si, et­tä ”For­tum on nyt pää­o­sin ener­gi­ayh­tiö, joka tuot­taa säh­köä Poh­jois­mais­sa pää­a­si­al­li­ses­ti vesi- ja ydin­voi­mal­la.” He­sa­rin uu­ti­sen vi­sio ei pal­jon uut­ta hal­li­tus­ta yh­ti­öön tar­vit­se. Tyt­ti Tup­pu­rai­nen oli sa­nois­saan laa­ja-alai­sem­pi: ”Odo­tam­me in­ves­toin­te­ja säh­kön­tuo­tan­toon ja ko­ti­maa­han.” Moni on in­nois­saan, et­tä nyt For­tum ra­ken­taa li­sää ydin­voi­maa. Ydin­voi­man koh­dal­la oli­sin var­sin va­ro­vai­nen. For­tu­min teh­tä­vä­nä oli­si pa­rem­min­kin ra­ken­taa mer­kit­tä­vä sää­tö- ja va­ra­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti. Ydin­voi­ma ei ole sää­tö­voi­maa ei­kä va­ra­voi­maa.

For­tum on nyt tuu­li­voi­man tuot­ta­ja­na lil­li­put­ti. Sen ka­pa­si­teet­ti on vain 90 me­ga­wat­tia, mikä on 1,67 pro­sent­tia Suo­men nyt verk­koon kyt­ke­tys­tä tuu­li­voi­mas­ta (1.2.2023 5384 MW). Tuu­li­säh­kön osuus säh­kön ko­ko­nais­tuo­tan­nos­sa saa­vut­taa ydin­säh­kön vuo­si­tuo­tan­non 2026 tai 2027. Sen jäl­keen tuu­li­voi­man vuo­si­tuo­tan­to on ydin­voi­maa suu­rem­pi. Ol­ki­luo­to 3 on ydin­voi­man tuo­tan­non las­kel­mas­sa mu­ka­na. Myös For­tu­min tu­le­vai­suus on tuu­li- ja au­rin­ko­voi­mas­sa.

Irti Venäjästä!

Ydin­polt­to­ai­neis­sa on va­rot­ta­va riip­pu­vuut­ta Ve­nä­jäs­tä. Kaup­pa­leh­ti 19.12.2022 ker­too, et­tä Bill Ga­te­sin ydin­voi­ma­lap­ro­jek­ti Wy­o­min­gin osa­val­ti­os­sa Yh­dys­val­lois­sa on vas­ta­tuu­les­sa polt­to­ai­ne­on­gel­mien kans­sa. Ai­noa riit­tä­väs­ti polt­to­ai­net­ta tuot­ta­va yh­tiö si­jait­see Ve­nä­jäl­lä.

Ky­sei­nen uu­den tek­nii­kan ”pie­nois­voi­ma­la” oli­si te­hol­taan 345 me­ga­wat­tia. Se käyt­täi­si polt­to­ai­nee­na ha­leu-uraa­nia, vä­ke­vyys jopa 20 pro­sent­tis­ta U-235 iso­toop­pia. Ta­va­no­mai­nen polt­to­ai­ne­vä­ke­vyys on 3–5 pro­sent­tia. Ame­rik­ka­lai­nen yh­tiö sai­si tuo­tet­tua vain mur­to-osan 40 000 ki­los­ta, joka tar­vit­tai­siin vuo­si­kym­me­nen lop­puun men­nes­sä.

It­se­ä­ni kiin­nos­taa uu­ti­ses­sa kak­si asi­aa: en­sin­nä­kin maa­il­man suu­ri riip­pu­vuus Ve­nä­jän ydin­tek­no­lo­gi­as­ta, toi­sek­si polt­to­ai­neen kor­kea ri­kas­tu­sas­te. Uu­ti­sis­sa on vii­me vuo­si­na ol­lut esil­lä use­as­ti, mis­sä vai­hees­sa Iran on uraa­nin vä­ke­vöit­tä­mi­ses­sä mat­kal­la ydi­na­see­seen. Täm­möi­nen 20 pro­sen­tin U-235 iso­too­pin vä­ke­vyy­sas­te on jo ai­ka pit­käl­lä koh­ti ydi­na­se­vä­ke­vyyt­tä. On pa­rem­pi ydin­voi­ma­tek­no­lo­gi­as­sa py­syä ma­ta­las­sa 3–5 pro­sen­tin ri­kas­tu­sas­tees­sa.

Toi­nen mer­kit­tä­vä ydin­polt­to­ai­nei­ta kos­ke­va uu­ti­nen oli Tek­niik­ka ja Ta­lou­des­sa 25.11.2022 ot­si­kol­la ”Ydin­polt­to­ai­neen kaup­pa kaa­ok­ses­sa”. Eu­roop­pa­lai­set toi­mi­jat ha­lu­a­vat eroon ve­nä­läi­ses­tä polt­to­ai­nees­ta. Se ei ole help­poa. Sik­si esi­mer­kik­si EU ei ole aset­ta­nut pa­kot­tei­ta ve­nä­läi­sel­le ydin­polt­to­ai­neel­le. Sama T&T:n uu­ti­nen ker­too, et­tä TVO ha­lu­aa ir­ti ve­nä­läi­ses­tä polt­to­ai­nes­ta. Se on heil­le hel­pom­paa, sil­lä hei­dän polt­to­ai­nees­taan vain 20 pro­sent­tia on tul­lut Ve­nä­jäl­tä.

For­tum on kiin­ni polt­to­ai­ne­so­pi­muk­sis­sa Ve­nä­jään vuo­siin 2027 ja 2030 saak­ka. Nyt kun val­ti­o­neu­vos­to on 16.2.2023 hy­väk­sy­nyt Lo­vii­san ydin­voi­ma­loil­le jat­ko­a­jan vuo­teen 2050 saak­ka (tie­to For­tu­min net­ti­si­vuil­ta), on en­tis­tä tär­ke­äm­pää ja kii­reel­li­sem­pää var­mis­taa Lo­vii­san re­ak­to­reil­le län­si­mai­nen polt­to­ai­ne.

Ydin­voi­ma­loi­den li­sä­ra­ken­ta­mi­nen il­man ve­nä­läis­tä ydin­polt­to­ai­net­ta on vai­ke­a­ta. Ve­nä­jäl­lä on hal­lin­nas­saan lä­hes 50 pro­sent­tia maa­il­man uraa­nin ri­kas­tus­ka­pa­si­tee­tis­ta, mut­ta sen mark­ki­na­o­suus on 20–25 pro­sent­tia. Eu­roop­pa ja muu maa­il­ma on täs­sä­kin asi­as­sa tur­han pal­jon nai­mi­sis­sa ag­g­res­sii­vi­sen ja hu­li­gaa­nin ar­vot omaa­van Ve­nä­jän kans­sa. Nyt on syy­tä var­mis­taa ny­kyi­sil­le vii­del­le ydin­voi­ma­lal­le (mu­ka­na Ol­ki­luo­to 3) Ve­nä­jäs­tä riip­pu­ma­ton polt­to­ai­ne. Sen jäl­keen vas­ta tu­lee aja­tel­la mah­dol­lis­ta uut­ta ydin­voi­maa.

Ydin­säh­kö on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan noin kol­me ker­taa kal­liim­paa kuin tuu­li­säh­kö, kun huo­mi­oi­daan in­ves­toin­ti- ja tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set.

Uutta ydinvoimaa ei tarvita

Vuon­na 2030 tuu­li­voi­man ko­ko­nais­te­ho on Suo­mes­sa ar­vi­oi­den mu­kaan 21 000 me­ga­wat­tia, voi ol­la huo­mat­ta­vas­ti enem­män­kin. Li­säys­tä tä­män päi­vän ti­lan­tee­seen on 16 000 me­ga­wat­tia, joka vas­taa 32 pro­sen­tin hyö­ty­suh­teel­la 5120 me­ga­wat­tia te­hoa 24/7.

Kun 900 me­ga­wat­tia ydin­voi­ma­la pyö­ri­si 93 pro­sen­tin te­hol­la (Ol­ki­luo­don tuo­tan­to­ti­las­tot pe­rus­tee­na), oli­si tuo­tan­to­te­ho 837 me­ga­wat­tia 24/7. Ydin­säh­kö oli­si siis pien­tä tuu­li­säh­kön rin­nal­la. Hyvä jos saa­tai­siin yk­si 900 me­ga­wa­tin ydin­voi­ma­la val­miik­si vuo­teen 2030 men­nes­sä. Tuu­li­voi­mal­la syn­tyy li­sää säh­kön tuo­tan­toa sii­hen men­nes­sä kuu­den ydin­voi­ma­lan ver­ran (5120 ja­et­tu­na 837:llä on 6,11). Tuu­li­voi­maa tu­lee li­sää jat­ku­vas­ti vuo­den 2030 jäl­keen­kin.

Ydin­säh­kö on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan noin kol­me ker­taa kal­liim­paa kuin tuu­li­säh­kö, kun huo­mi­oi­daan in­ves­toin­ti- ja tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Se ei oli­si hyvä si­joi­tus. Sitä ei yk­si­tyi­sel­lä ra­hal­la ra­ken­net­tai­si. Taas huu­det­tai­siin val­ti­o­ta (esi­mer­kik­si For­tu­mia) apuun. Ja mis­tä saa­tai­siin Ve­nä­jäs­tä riip­pu­ma­ton polt­to­ai­ne?

Säätö- ja varavoima

Niis­tä pu­hu­taan, mut­ta kä­sit­teet ovat vä­lis­tä vä­hän epä­sel­viä. Säh­kön tuo­tan­to­muo­dot jois­sa tuo­tan­to suu­res­ti vaih­te­lee jopa vuo­ro­kau­den si­säl­lä tar­vit­se­vat sää­tö­voi­maa. Va­ra­voi­maa taas tar­vi­taan säh­kö­kat­ko­jen va­ral­le, joi­ta ai­heut­ta­vat tuu­li­tu­hot tai säh­kö­ver­kon vi­kaan­tu­mi­nen muis­ta syis­tä.

Sai­raa­lois­sa ja maa­ti­loil­la on mah­dol­li­seen tar­pee­seen ge­ne­raat­to­rei­ta. Jos ydin­voi­ma­la jou­du­taan aja­maan äkil­li­ses­ti alas vi­ka­ti­lan­teen ta­kia, tar­vi­taan use­am­pia isom­pia myl­ly­jä. Nämä isom­mat myl­lyt (esim. Wärt­si­län voi­ma­la­ko­neet) voi­vat toi­mia va­ra­voi­ma­na tai suun­ni­tel­lus­ti sää­tö­voi­man tuot­ta­ja­na.

Tuu­li­voi­man tuo­tan­nol­le on hyvä ol­la riit­tä­väs­sä mää­rin sää­tö­voi­maa. Ve­si­voi­ma on ol­lut ja on sii­nä mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa. Sen tuo­tan­to­te­ho vaih­te­lee Suo­mes­sa tar­peen mu­kaan noin 500 me­ga­wa­tin – 2500 me­ga­wa­tin vä­lil­lä.

Suo­men ve­si­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti on täy­si­mää­räi­ses­ti ra­ken­net­tu. Suo­men sää­tö­voi­man tar­ve ve­si­voi­man li­säk­si ka­te­taan pää­o­sin tuon­nil­la Ruot­sis­ta. Täy­si ka­pa­si­teet­ti tuon­nil­le Ruot­sis­ta on 2400 me­ga­wat­tia. Sii­tä puo­let on poh­joi­sen Ruot­sin ja puo­let Tuk­hol­man hin­ta-alu­eel­ta. Ruot­sis­sa on nel­jä hin­ta-alu­et­ta. Koko Suo­mi on sa­maa hin­ta-alu­et­ta. Ruot­sis­sa säh­kö on hal­vem­paa poh­joi­ses­sa ja ete­läs­sä kal­liim­paa. Hin­ta­e­rot voi­vat ol­la suu­ria.

Vuon­na 2025 val­mis­tuu uu­si siir­to­yh­teys Au­ro­ra-lin­ja poh­joi­ses­sa Ruot­sin ja Suo­men vä­lil­le. Sen ka­pa­si­teet­ti on 800 me­ga­wa­tin tuon­ti Suo­meen tai 900 me­ga­wa­tin vien­ti Ruot­siin. Au­ro­ra-lin­ja pa­ran­taa mer­kit­tä­väs­ti Suo­men ti­lan­net­ta sää­tö­voi­man ja huol­to­var­muu­den kan­nal­ta. Sen vai­ku­tus on yleen­sä hin­taa las­ke­va, sil­lä Poh­jois-Ruot­sis­sa säh­kö on Eu­roo­pan hal­vin­ta.

Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa Suo­meen on tuo­tu enem­män tai vä­hem­män säh­köä Ruot­sis­ta ja vie­ty Bal­ti­aan. Esi­mer­kik­si 5.2.2023 kel­lo 10.16 net­to­tuon­ti oli 515 me­ga­wat­tia. Nor­jas­ta tuo­tiin 87 me­ga­wat­tia ja Poh­jois-Ruot­sis­ta 1592 me­ga­wat­tia. Tuk­hol­man alu­eel­le vie­tiin 158 me­ga­wat­tia ja Bal­ti­aan 1006 me­ga­wat­tia.

Wärtsilän rooli säätö- ja varavoimassa

Suo­mes­sa on maa­il­man­luo­kan te­ki­jä ener­gi­a­rat­kai­suis­sa Wärt­si­lä Oyj Abp. Se tun­ne­taan Suo­mes­sa eh­kä pa­rem­min lai­va­moot­to­rien osaa­ja­na. Wärt­si­lä on myös erit­täin mer­kit­tä­vä voi­ma­la­moot­to­rien val­mis­ta­ja ja ak­ku­rat­kai­su­jen te­ki­jä. Nämä voi­ma­la­moot­to­rit ja akus­tot so­pi­vat hy­vin sää­tö­voi­ma­rat­kai­suik­si tuu­li­voi­man ja au­rin­ko­voi­man yh­tey­teen.

Tänä tal­ve­na oli­si ol­lut ajoit­tain tar­vet­ta noin 1000 – 3000 me­ga­wa­tin li­sä­tuo­tan­nol­le säh­köä. Ydin­voi­mal­la saa­daan uut­ta tuo­tan­toa ai­kaan eh­kä kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Wärt­si­län moot­to­ri­voi­ma­lan toi­mi­tu­sai­ka on 1–2 vuot­ta. Moot­to­ri­voi­ma­loi­den in­ves­toin­ti­kus­tan­nus oli­si noin yk­si mil­jar­di eu­roa 1000 me­ga­wat­tia koh­ti. Voi­ma­lat voi­daan ha­jaut­taa esi­mer­kik­si 50–200 me­ga­wa­tin yk­si­köi­hin. Pie­nem­mät yk­si­köt ovat hel­pom­min ja no­pe­am­min kyt­ket­tä­vis­sä Fing­ri­din val­ta­kun­nal­li­seen säh­kö­verk­koon. Tar­vi­taan vä­hem­män uu­sien voi­ma­lin­jo­jen ra­ken­ta­mis­ta.

Sää­tö­voi­man tuot­ta­ji­na moot­to­ri­voi­ma­lat ovat mai­ni­oi­ta. Käyn­nis­tys ta­pah­tuu vii­des­sä mi­nuu­tis­sa. Ne ovat kä­te­viä ta­saa­maan pörs­si­säh­kön hin­taa ku­lu­tus­huip­pu­jen ai­ka­na. Nii­tä voi­daan käyt­tää pörs­si­säh­kön tun­ti­ryt­mis­sä. Tuo­te­tun säh­kön hin­ta on tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­paa kuin tuu­li- au­rin­ko­säh­kön. Käy­tet­tä­vän polt­to­ai­neen hin­ta on mer­kit­tä­vä te­ki­jä.

Wärt­si­län moot­to­ri­voi­ma­lat käyt­täi­si­vät fos­sii­li­va­pai­ta polt­to­ai­nei­ta. Ai­van lä­hi­vuo­si­na meil­lä on tu­le­van ve­ty­ta­lou­den an­si­os­ta saa­ta­va­na syn­teet­tis­tä me­taa­nia, syn­teet­tis­tä am­mo­ni­ak­kia tai vih­re­ä­tä ve­tyä. Aloit­taa voi­daan pe­rin­tei­sel­lä me­taa­nil­la tai bi­o­kaa­sul­la. Sää­tö­voi­man tuot­ta­mi­nen so­pi­si hy­vin val­ti­oe­nem­mis­töi­sel­le For­tu­mil­le. Täl­tä osin For­tum voi­si ol­la yh­teis­kun­nal­li­nen yri­tys. Se oli­si pien­tä yri­tyk­sen ko­ko­nais­ku­vas­sa. Sii­nä ei ra­haa pa­lai­si mil­jar­di­tol­kul­la, ku­ten on ta­pah­tu­nut men­neis­sä seik­kai­luis­sa. Ja kan­sa kiit­täi­si For­tu­mia ker­ran­kin. Wärt­si­län mah­dol­li­suuk­sia va­lai­see myös HS:n ar­tik­ke­li Pal­jon säh­köä hal­val­la? 18.12.2022, kir­joit­ta­ja An­ni Las­si­la.

Lähinäkymistä

Kun Ol­ki­luo­to 3 vih­doin ja vii­mein al­kaa kun­nol­la toi­mia tu­lee Suo­mes­ta sen ja kas­va­van tuu­li­voi­ma­tuo­tan­non joh­dos­ta jo tänä vuon­na kes­ki­mää­rin säh­kö­o­ma­va­rai­nen. Tuon­nil­le ja vien­nil­le on kui­ten­kin jat­ku­vaa tar­vet­ta tuu­li­voi­ma­tuo­tan­non vaih­te­lun ta­kia. Oma­va­rai­suus mer­kit­see kui­ten­kin las­ke­via hin­to­ja. Hel­mi­kuun 2023 alus­sa Suo­men tuu­li­voi­man ko­ko­nais­ka­pa­si­teet­ti on 5384 me­ga­wat­tia.

Vii­mei­sem­pien lu­ke­mie­ni tie­to­jen mu­kaan se li­sään­tyy tänä vuon­na 1000 me­ga­wat­tia ja vuon­na 2024 1300 me­ga­wat­tia. Li­säys voi ol­la suu­rem­pi­kin. Fing­rid on kii­tet­tä­väs­ti ke­hit­tä­nyt säh­kön siir­to­yh­teyk­siä Suo­mes­sa. Hy­vät siir­to­yh­tey­det ja tuu­li­säh­kö­tuo­tan­non jo ta­pah­tu­nut voi­ma­kas kas­vu ja kas­vun jat­ku­mi­nen an­ta­vat hy­vän poh­jan ve­ty­ta­lou­del­le ja sen myö­tä uus­te­ol­lis­tu­mi­sel­le Suo­mes­sa. Tu­le­vaa au­rin­ko­voi­ma­tuo­tan­toa ei tule myös­kään unoh­taa. Ve­ty­ta­lous vaa­tii oman jut­tun­sa.