Mielipide: Työntekijöiden lakko-oikeus säilytettävä

Osa ammattiliitoista järjesti 14.12 poliittisia lakkotoimenpiteitä, koskien suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia sosiaaliturvaan, työehtoihin ja lakko-oikeuteen.

So­si­aa­li­tur­vaan suo­men hal­li­tus esit­tää an­si­o­päi­vä­ra­han leik­kauk­sia, työt­tö­myys­päi­vä­ra­han eh­to­jen ki­ris­tä­mis­tä, vuo­rot­te­lu­va­paan ja ai­kuis­kou­lu­tus­tu­en lak­kaut­ta­mis­ta sekä asu­mis­tu­keen-, toi­meen­tu­lo­tu­keen- ja van­hem­pain­ra­haan hei­ken­nyk­siä.

Työ­eh­toi­hin hal­li­tus esit­tää en­sim­mäi­sen sai­raus­pois­sa­o­lo­päi­vän pal­kat­to­muut­ta. Li­säk­si ir­ti­sa­no­mi­seen riit­täi­si asi­al­li­nen syy ja ir­ti­sa­no­mi­sen jäl­kei­nen ta­kai­si­not­to­vel­voi­te pois­tet­tai­siin al­le 50 työn­te­ki­jän yri­tyk­sis­tä eli jat­kos­sa työn­te­ki­jöi­tä ir­ti­sa­not­tai­siin ny­kyis­tä enem­män esi­mies – työn­te­ki­jä­on­gel­mien joh­dos­ta, kuin tuo­tan­nol­li­sis­ta ja ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä.

Työn­te­ki­jöi­den lak­ko-oi­keu­teen hal­li­tus esit­tää ra­joi­tuk­sia ja lak­ko­sak­ko­jen ko­rot­ta­mis­ta. Li­säk­si työn­te­ki­jäl­le voi­tai­siin mää­rä­tä la­kon osal­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen 200 eu­ron sak­ko, jos tie­tyt edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät.

Suu­rin osa edel­lä mai­ni­tuis­ta työn­te­ki­jöi­hin- ja so­si­aa­li­tur­vaan koh­dis­tu­vis­ta leik­kauk­sis­ta, jäi ko­koo­muk­sel­ta ja pe­rus­suo­ma­lai­sil­ta edus­kun­ta­vaa­lien 2023 ää­nes­tä­jil­le ker­to­mat­ta.

Suu­rin osa edel­lä mai­ni­tuis­ta työn­te­ki­jöi­hin- ja so­si­aa­li­tur­vaan koh­dis­tu­vis­ta leik­kauk­sis­ta, jäi ko­koo­muk­sel­ta ja pe­rus­suo­ma­lai­sil­ta edus­kun­ta­vaa­lien 2023 ää­nes­tä­jil­le ker­to­mat­ta.

Am­mat­ti­liit­to­jen jär­jes­tä­mien lak­ko­jen suu­rin vai­ku­tus on jul­ki­nen mie­le­nil­maus ja sen saa­ma huo­mio, usein la­kot liit­ty­vät yt- neu­vot­te­lui­hin tai ir­ti­sa­no­mi­siin. Työ­nan­ta­ja ei mak­sa la­kon ajal­ta palk­kaa ja te­ke­mät­tö­mät työt ku­ro­taan um­peen la­kon jäl­kei­si­nä päi­vi­nä.

Suo­mes­sa la­kot ovat 2000-lu­vul­la vä­hen­ty­neet ver­rat­tu­na ai­em­piin vuo­si­kym­me­niin. Suo­mes­sa oli 2000–2015 kes­ki­mää­rin 128 lak­koa vuo­des­sa, Tans­kas­sa 542 lak­koa. Vuon­na 2021 lak­ko­jen osal­ta suo­mes­sa me­ne­tet­tiin yh­teen­sä 34 100 työ­päi­vää, kun Tans­kas­sa vas­taa­va luku oli 243 400 työ­päi­vää.

Suo­men hal­li­tuk­sen toi­min­ta­ta­pa, et­tä en­sin ra­joi­te­taan työn­te­ki­jöi­den lak­ko-oi­keut­ta ja sen jäl­keen lei­ka­taan la­ki­muu­tok­sil­la työ­eh­to­ja ja so­si­aa­li­tur­vaa, hei­ken­tää de­mok­raat­ti­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa suo­ma­lais­ten ih­mi­soi­keuk­sia.

Jar­no Stren­gell

JHL-pää­luot­ta­mus­mies

JHL-edus­ta­jis­ton jä­sen

Mik­ke­li