Keskustaopiskelijat laittoivat julkisuuteen kannanoton, jossa se vaati eläkkeensaajia mukaan valtion sopeuttamistalkoisiin.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokon mukaan kannanotto on sekä hämmentävä että huvittava, sillä kaksi sen kolmesta vaatimuksesta on toteutettu jo ennen niiden esittämistä, toinen jo yli kymmenen vuotta sitten. Vaade eläkkeensaajien asumistuen indeksijäädytyksestä tuli voimaan jo tämän vuoden alusta. Indeksitarkistuksia ei tehdä vuosina 2024–27. Myöskään normaalisti vuosittain asetuksella säädettäviä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta tuona aikana.
Lisäksi Keskustaopiskelijat vaativat yli 4000 euroa kuussa saavien eläkkeensaajien verotuksen korottamista. Eläkkeiden raippavero tuli maamme verojärjestelmään vuonna 2013. Eläketulon lisävero on 5,85 prosenttia siitä osasta eläketuloa, joka ylittää 47 000 euroa, joten tuo rajakin on Keskustanuorten vaatimusten mukainen. Vuonna 2023 raippaveron maksajia on jo noin 85 000.
Kolmasosa maamme lähes 1,6 miljoonasta eläkkeensaajasta saa eläketuloa, joka on alle 1 250 euroa kuukaudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä vuoden 2021 lopussa oli opiskelijoilla 176 000 henkeä kun eläkkeensaajilla vastaava luku oli 248 000 henkeä, Kokko huomauttaa.
– Toivottavasti Keskustaopiskelijat ovat vaatimuksillaan poikkeus nuoria edustavien järjestöjen joukossa. Sukupolvien väliselle vastakkainasettelulle ei tässä tilanteessa ole mielestäni tarvetta, Timo Kokko päättää.
