Kari Kum­pu­lam­pi

Jatkosodan ajan koririntamalla pelkkä talkoohenki ei pitkälle riittänyt. Työvoimasta oli kova pula ja niinpä maassa otettiin käyttöön yleinen työvelvollisuus. Lakia rikkovat voitiin tuomita jopa vuodeksi kurikomppaniaan.

Eri­tyyp­pi­sil­le työ­lei­reil­le mää­rät­tiin ran­gais­tuk­sek­si jat­ko­so­taa käy­väs­sä Suo­mes­sa ai­na­kin noin 2 500 hen­keä. Kei­tä he oli­vat ja mi­ten he teh­tä­viin­sä va­li­koi­tui­vat? Tu­run yli­o­pis­ton po­liit­ti­sen his­to­ri­an do­sent­ti Pek­ka Nii­ra­nen kar­toit­taa hei­dän ar­ke­aan uu­des­sa te­ok­ses­saan Työ­lei­rien saa­ris­to.

Heti aluk­si on to­det­ta­va, et­tä har­voin saa ny­ky­päi­vä­nä kä­siin­sä näin pe­rus­teel­li­sen ja elä­väi­ses­ti kir­joi­te­tun tut­kiel­man tie­tys­tä ko­ti­rin­ta­man osa-alu­ees­ta.

Tämä yli 700 si­vua kä­sit­tä­vä, val­ta­vaan läh­de­ma­te­ri­aa­liin pe­rus­tu­va teos on oman­lai­sen­sa tie­don pik­ku­jät­ti­läi­nen ja en­sim­mäi­nen työ­lei­ri­jär­jes­tel­män tut­ki­mus Suo­mes­sa jat­ko­so­dan ajal­ta.

Kir­ja si­säl­tää fak­to­jen vir­taa ja mo­nia yk­si­tyis­koh­tai­sia ku­vauk­sia liit­ty­en eri­lais­ten lei­rien ar­keen ko­ti­rin­ta­man epä­var­muu­des­sa. Mitä lei­ri­läi­sil­tä odo­tet­tiin? Kuin­ka he ko­ki­vat työ­vel­vol­li­suu­den?

Nii­ra­nen täh­den­tää, et­tä työ­lei­rit – maa­ta­lous­lei­ri, eri­kois­lei­ri, nais­ten eri­tyi­nen työ­muo­dos­tel­ma, eri­kois­työ­lei­ri - oli­vat tär­keä osa sota-ajan ko­ti­rin­ta­man mo­bi­li­soin­tia. Näis­tä vain maa­ta­lous­lei­ril­le men­tiin va­paa­eh­toi­ses­ti.

Miehet olivat Karjalan rintamilla

Kos­ka Suo­men mie­het oli­vat pää­o­sin Kar­ja­lan rin­ta­mil­la, työ oli nais­ten ”tais­te­luo­suus”, ja työ­voi­man saa­mis­ta maa- ja met­sä­ta­lous­töi­hin pi­det­tiin isän­maan elin­tar­vi­ke- ja polt­to­ai­ne­huol­lon kan­nal­ta elin­tär­ke­ä­nä.

Täs­sä tais­te­lus­sa ei su­vait­tu si­vus­ta­kat­so­jia ja va­paa­mat­kus­ta­jia. Kun­kin oli otet­ta­va mo­bi­li­soin­tiin osaa joko va­paa­eh­toi­ses­ti tai pa­kon edes­sä.

Pien­ten las­ten äi­dit oli kui­ten­kin pää­o­sin va­pau­tet­tu työ­vel­vol­li­suu­des­ta. Pää­o­sin. Työ­lei­rit oli­vat py­kä­lien ja sää­dös­ten vii­dak­ko, jota tul­kin­nan­va­rai­suus sot­ki en­ti­ses­tään.

Pek­ka Nii­ra­nen kir­joit­taa: ”Työ­voi­maa tar­vit­tiin eri­tyi­ses­ti maa­ta­lou­den ”tuo­tan­to­kamp­pai­luun” ja met­sä­töi­hin. Huo­mio koh­dis­tui nais­työ­voi­maan, jon­ka vas­tuul­le tu­li­vat mies­ten pe­rin­tei­ses­ti te­ke­mät työt ku­ten esi­mer­kik­si kyn­nöt ja he­vos­työt.”

Työ­lei­re­jä oli koko maas­sa 1942-1944 poh­joi­sin­ta Lap­pia myö­ten. Ete­lä-Kar­ja­las­sa nii­tä oli muun mu­as­sa Lap­peen­ran­nas­sa ja Luu­mä­el­lä, Poh­jois-Kar­ja­las­sa Jo­en­suus­sa, Pol­vi­jär­vel­lä, Toh­ma­jär­vel­lä, Kon­ti­o­lah­del­la...

Suo­ma­lai­nen työ­lei­ri­jär­jes­tel­mä ulot­tui jat­ko­so­dan hyök­käys­vai­hees­sa myös Itä-Kar­ja­lan mie­hi­te­tyil­le alu­eil­le, jon­ne pe­rus­tet­tiin kes­ki­tys­lei­re­jä, so­ta­van­ki­lei­re­jä ja työ­lei­re­jä.

Järjestelmä huipentuu

Ra­por­toin­nin puut­tees­ta kär­si­nyt lei­ri­jär­jes­tel­mä saa­vut­ti hui­pen­nuk­sen­sa vuon­na 1943, kun edus­kun­ta sää­ti lain eri­kois­työ­lei­reis­tä. Niil­le voi­tiin lä­het­tää vuo­dek­si sel­lai­sia Suo­men kan­sa­lai­sia, 18-64-vuo­ti­ai­ta, nai­sia ja mie­hiä, jol­la oli pa­hen­nus­ta he­rät­tä­viä elin­ta­po­ja ja jot­ka vie­rok­sui­vat työ­tä, rik­koi­vat mää­räyk­siä.

He oli­vat yleen­sä sota-ajan Suo­men syr­jäy­ty­nei­tä ja heil­lä oli mo­nia so­si­aa­li­sia on­gel­mia liit­ty­en usein al­ko­ho­liin. Pek­ka Nii­ra­nen kir­joit­taa:

” Vi­ra­no­mais­ten li­säk­si myös kan­sa­lai­set te­ki­vät esi­tyk­siä eri­kois­työ­lei­reil­le lä­he­tet­tä­vis­tä hen­ki­löis­tä. Eh­do­tuk­sia te­ki­vät niin naa­pu­rit kuin lä­hi­su­ku­lai­set­kin; avi­o­puo­li­so, veli, ty­tär tai van­hem­mat.”

Työ­lei­rit oli­vat py­kä­lien ja sää­dös­ten vii­dak­ko, jota tul­kin­nan-va­rai­suus sot­ki en­ti­ses­tään.

Eri­kois­työ­lei­reil­le mää­rä­tyis­tä nai­sis­ta hie­man yli puo­let oli jo ai­em­min ol­lut te­ke­mi­sis­sä po­lii­sin kans­sa esi­mer­kik­si juo­pu­muk­sen ta­kia. Mie­his­tä yli kol­me nel­jäs­tä oli jo en­tuu­des­taan po­lii­sin tut­tu­ja.

Nämä lei­rit ei­vät ol­leet on­gel­mat­to­mia. Nii­tä pi­det­tiin sil­ti tar­peel­li­si­na, kos­ka niil­le mää­rä­tyt hen­ki­löt py­syi­vät näil­lä toi­mil­la pois­sa sil­mis­tä, ei­kä ko­ti­rin­ta­man yh­teis­hen­ki ja työ­mo­raa­li hei­ken­ty­nyt.

Eri­kois­työ­lei­reil­le ko­men­net­tiin vuo­si­na 1943-1944 yh­teen­sä 796 hen­ki­löä. Heis­tä nai­sia oli 557, mie­hiä 239. Lei­reil­tä saa­dut tu­lot ei­vät mil­lään ta­voin vas­tan­neet yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­sia, ei­vät­kä lei­ri­läis­ten pal­kat riit­tä­neet edes päi­vit­täi­sen ate­ri­an mak­sa­mi­seen.

”Nai­sil­le pe­rus­te­tut työ­lei­rit, eri­tyi­nen työ­muo­dos­tel­ma ja mo­lem­pien su­ku­puol­ten eri­kois­työ­lei­rit oli­vat kui­ten­kin enem­män psy­ko­lo­gi­aa ja kont­rol­lia kuin eko­no­mi­aa.”

Lähihistorian dokumentointia

Pek­ka Nii­ra­sen Työ­lei­rien saa­ris­to si­säl­tää huo­lel­la laa­dit­tua lä­hi­his­to­ri­an do­ku­men­toin­tia ajal­ta, jol­loin ko­ti­rin­ta­man ja koko kan­sa­kun­nan koh­ta­lo oli kor­ke­am­man kä­des­sä.

Työ­lei­ri­jär­jes­tel­mäs­tä 1942-1944 ei ole ai­em­min teh­ty ko­ko­nais­val­tais­ta tut­ki­mus­ta, ja Nii­ra­sen kir­ja on val­ta­van työn tu­los­ta. Ko­ti­rin­ta­ma ei to­del­la­kaan ol­lut jat­ko­so­das­sa niin yk­si­mie­li­nen kuin vi­ral­li­sel­la ta­hol­la an­net­tiin ym­mär­tää.

Nii­ra­nen täh­den­tää, et­tei työ­vel­vol­li­suus jää­nyt sit­tem­min Suo­mes­sa vain 1940-lu­vun il­mi­ök­si.

Ke­vääl­lä 2020 otet­tiin käyt­töön val­mius­la­ki es­tä­mään co­vid-19-vi­ruk­sen le­vi­ä­mis­tä. Val­ti­o­neu­vos­to va­rau­tui aset­ta­maan ter­vey­den­huol­lon työ­te­ki­jöil­le työ­vel­voit­teen osa­na val­mius­lain so­vel­ta­mis­ta.

Pek­ka Nii­ra­nen: Työ­lei­rien saa­ris­to.
Työ­lei­ri­jär­jes­tel­mä Suo­mes­sa 1942-1944. Re­ad­me 2022.