OU­TO­KUM­PU / Il­po Paa­na­nen

Sys­män ka­la­ve­den osa­kas­kun­nan omis­tuk­ses­sa ole­val­la ran­ta­ton­til­la si­jait­se­va py­sä­köin­ti­a­lue ja gril­li­ka­tos on myös lin­tu­tor­nil­la vie­rai­le­vien käy­tös­sä. Ran­ta­ve­des­sä ve­des­sä vuo­si­kau­sia lo­ju­neis­ta ve­neis­tä mo­net ovat jo ra­pis­tu­neet heik­koon kun­toon. Mai­se­man pi­laa­mi­sen li­säk­si ne ovat es­tä­neet ran­nan siis­ti­mis­tä. Osa­kas­kun­ta ke­hot­ti vuo­si sit­ten ran­nal­la ve­nei­tä pi­tä­viä omis­ta­jia ni­me­ä­mään ve­neen­sä tai muus­sa ta­pauk­ses­sa ve­neet tul­laan siir­tä­mään pois ran­ta-alu­eel­ta.

– Kii­tet­tä­vän moni on käy­nyt mer­kit­se­mäs­sä ve­neen­sä, mut­ta mer­kit­se­mät­tö­miä ve­nei­tä on vie­lä liki kym­me­nen, sih­tee­ri Mark­ku Kar­vi­nen ker­too.

Lä­hi­viik­koi­na ve­sien läm­met­tyä ne ve­neet, joil­le ei ole il­maan­tu­nut omis­ta­jaa, tul­laan hi­naa­maan ran­taan jat­ko­kul­je­tuk­seen.

– Kul­je­tam­me ve­neet taa­ja­maan Jou­ten­lam­men­tiel­lä ole­val­le ton­til­le ja el­lei omis­ta­jia il­maan­nu, otam­me käyt­tö­kun­toi­set ve­neet osa­kas­kun­nan käyt­töön. Heik­ko­kun­toi­set ve­neet jou­dum­me kus­kaa­maan jät­teen­kier­rä­ty­sa­se­mal­le, pu­heen­joh­ta­ja Rai­mo Kar­pow suun­nit­te­lee.

Kalastuksen valvonnan apuna

Sys­mä­jär­vi kuu­luu Vii­ni­jär­ven ka­la­ta­lou­sa­lu­ee­seen ja osa­kas­kun­nas­sa on yli 900 jä­sen­tä.

Jat­kos­sa yli­mää­räi­siä ve­nei­tä hyö­dyn­ne­tään ka­las­tuk­sen val­von­nas­sa ja muis­sa ka­la­kan­nan hoi­to­teh­tä­vis­sä.

– Ve­neil­le oli­si os­ta­jia, mut­ta em­me myy nii­tä vaan ne si­joi­te­taan py­sy­väs­ti tiet­tyi­hin paik­koi­hin, jol­loin mei­dän ei tar­vit­se erik­seen kul­jet­taa ve­nei­tä hoi­to­teh­tä­viä var­ten, Kar­pow sa­noo.

Sys­mä­jär­ven re­he­vöi­ty­mi­sen pit­kä his­to­ria ulot­tuu kai­vos­toi­min­nan vuo­siin. Muu­ta­man vuo­den ta­kai­nen talk­ki­teh­taan sul­faat­ti­pi­tois­ten jä­te­ve­sien juok­su­tus ve­sis­töön oli tuo­rein ta­kais­ku.

Osa­kas­kun­ta on huo­leh­ti­nut ka­lo­jen is­tu­tuk­sis­ta. Kuha me­nes­tyy ja kas­vaa no­pe­as­ti jär­ven re­he­vöi­ty­mi­ses­tä huo­li­mat­ta. Ka­las­sa kä­vi­jöi­tä jär­vel­lä liik­kuu kui­ten­kin enää vä­hän.

– Se joh­tuu sii­tä, et­tä vain har­vat us­kal­ta­vat syö­dä jär­ves­tä pyy­det­tyä ka­laa, kos­ka epäi­le­vät ka­lo­jen syön­ti­kel­poi­suut­ta, Kar­pow sa­noo.

Osa­kas­kun­ta jat­kaa vii­me ke­sä­nä aloi­tet­tua ka­las­tuk­sen te­ho­val­von­taa, jo­hon on saa­tu Ely- kes­kuk­sel­ta avus­tus­ta. Ka­las­tuk­sen val­vo­ja­na koko Poh­jois-Kar­jan alu­eel­la toi­mi­va Mark­ku Kar­vi­nen ker­too, et­tä ka­las­tuk­sen­val­von­ta on osoit­ta­nut tar­peel­li­suu­ten­sa. Ta­va­no­mai­ses­sa val­von­nas­sa kaik­kia lu­vat­to­mia ka­las­ta­jia ei kui­ten­kaan saa­da kiin­ni.

– Lu­vat­to­mat ka­las­ta­jat ovat ove­lia. He saat­ta­vat ke­säl­lä las­kea pyy­dyk­sen­sä il­ta­yöl­lä ja nos­taa pois var­hain aa­mu­yöl­lä, Kar­vi­nen ker­too esi­merk­ki­nä.

Talkooperinne pidettävä kunniassa

Ke­vään tal­kois­sa ran­ta­ton­til­ta on pois­tet­tu pui­ta ja pil­kot­tu gril­li­ka­tok­sel­la poik­ke­a­vien käyt­töön.

Kes­ki­vii­kon tal­koi­hin osal­lis­tui­vat Kar­vi­sen ja Kar­po­win li­säk­si Teu­vo Kart­tu­nen moot­to­ri­sa­hoi­neen sekä Mau­no Kur­ki vins­sil­lä va­rus­te­tul­la trak­to­ril­la.

– Täl­lai­se­na sa­de­päi­vä­nä jou­taa hy­vin tal­koi­siin. Tämä on sel­lais­ta yleis­hyö­dyl­lis­tä te­ke­mis­tä, Kart­tu­nen luon­neh­tii.

Hän pi­ti­kin tär­ke­ä­nä sitä, et­tä tu­le­vat su­ku­pol­vet ym­mär­täi­si­vät tal­koi­den ja yh­des­sä te­ke­mi­sen mer­ki­tyk­sen.

– Tal­koo­työn ve­ro­tuk­sen ki­ris­tä­mi­sel­lä tal­koo­pe­rin­ne ta­pe­taan lo­pul­li­ses­ti.

Re­he­vöi­ty­nyt Sys­mä­jär­vi tun­ne­taan ny­kyi­sin hy­vän ka­la­ve­den si­jas­ta ar­vok­kaa­na lin­tu­jär­ve­nä.

Jär­ven lä­hei­sel­lä maa­ti­lal­la kas­va­nut Mau­no Kur­ki on näh­nyt ko­ti­jär­ven­sä ra­jun muu­tok­sen.

Ai­ka­naan jär­ven vesi oli huo­mat­ta­vas­ti kor­ke­am­mal­la ja ny­kyi­nen park­ki­paik­ka oli ve­den al­la.

– Poi­ka­si­na on­git­tiin ran­noil­ta ja täs­sä­kin oli kais­li­kon ja pa­ju­pen­sai­den si­jas­ta puh­das hiek­ka­ran­ta, Kur­ki muis­te­lee.

Kur­jen ko­ti­ti­lan pel­lot ovat jo pit­kään ol­leet vuok­ra­vil­je­lys­sä. Hä­nen it­sen­sä elä­män­tie vei 30 vuo­dek­si Ylä­myl­lyl­le en­nen pa­luu­muut­toa Ou­to­kum­puun.

– Mau­no on mei­dän uu­sia jä­se­niä ja hän pys­tyy lä­hel­lä asu­va­na val­vo­maan, et­tä gril­li­ka­tos ja pilk­keet py­sy­vät asi­al­li­ses­sa käy­tös­sä, Kar­pow ja Kar­vi­nen kiit­te­le­vät.