An­ne-Mari Ti­ai­nen

Joensuun Työväenyhdistys on tehnyt Joensuun kaupungille aloitteen Siilaisen muistomerkkialueen kunnostamisesta. Vuoden 1918 tapahtumien aluetta voisi kehittää muistopuistoksi.

– On suo­ras­taan hä­pe­äl­lis­tä, et­tä Sii­lais­ten muis­to­merk­kien alue on jä­tet­ty ra­pis­tu­maan. Muu­al­la Suo­mes­sa täl­lai­set vuo­den 1918 ta­pah­tu­miin liit­ty­vät pai­kat ovat ar­voi­ses­saan kun­nos­sa, esi­mer­kik­si Hen­na­lan alue Lah­des­sa, sa­noo mies aloit­teen ta­ka­na, Jo­en­suun Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen ak­tii­vi­toi­mi­ja Rei­jo Jes­ka­nen.

Toi­nen asi­aa ke­vääl­lä alul­le pa­ne­mas­sa ol­lut hen­ki­lö on Rei­jo Vaa­ran­ta. He pai­not­ta­vat, et­tä Sii­lai­sen muis­to­merk­kien ym­pä­ris­tö on lai­tet­ta­va sen his­to­ri­al­li­sen ar­von mu­kai­seen kun­toon.

Toiveina muistopuisto ja kiviristi

Rei­jo Jes­ka­nen to­te­aa, et­tä Sii­lai­sen ki­vi­set muis­to­mer­kit si­näl­lään ovat kun­nos­sa, mut­ta kun­nol­li­set tien­vii­tat ja opas­te­tau­lu oli­si­vat tar­peen. Li­säk­si muis­to­merk­ki­a­lu­eel­la oli­si syy­tä teh­dä pu­si­kon­rai­vaus­ta.

– Alue ko­ko­nai­suu­te­na tu­li­si saat­taa muis­to­puis­tok­si. Sin­ne oli­si saa­ta­va ku­vi­tet­tu opas­te­tau­lu, jos­sa ker­rot­tai­siin alu­ees­ta. Kän­ny­käl­lä lu­et­ta­van QR-koo­din kaut­ta kä­vi­jät voi­si­vat ha­kea li­sä­tie­toa pai­kan mer­kit­tä­väs­tä his­to­ri­as­ta.

Li­säk­si Jes­ka­nen mie­tis­ke­lee, et­tä voi­si­ko sin­ne si­joit­taa myös Jo­han­nes Kar­ha­pään eli ka­no­ni­soi­tu­na py­hän mart­tyy­ri ja tun­nus­ta­ja Jo­han­nes Son­ka­jan­ran­ta­lai­sen muis­to­mer­kin.

– Asi­aa pi­tää miet­tiä Jo­han­nes Son­ka­jan­ran­ta­lai­sen pe­rin­neyh­dis­tyk­ses­sä.

– Sii­lai­sen muis­to­merk­kien luo­na pi­det­tiin or­to­dok­si­nen pal­ve­lus ke­säl­lä 2019 py­hän Jo­han­nes Son­ka­jan­ran­ta­lai­sen py­hien jouk­koon liit­tä­mi­sen yh­tey­des­sä. Jat­kos­sa siel­lä voi­tai­siin ker­ran vuo­des­sa toi­mit­taa hä­nen kun­ni­ak­seen esi­mer­kik­si aka­tis­tos, Jes­ka­nen poh­dis­ke­lee.

– Alue ko­ko­nai­suu­te­na tu­li­si saat­taa muis­to­puis­tok­si. Sin­ne oli­si saa­ta­va ku­vi­tet­tu opas­te­tau­lu, jos­sa ker­rot­tai­siin alu­ees­ta.

Karhapää tunnetuin teloitettu

His­to­ri­an­tut­ki­ja Juk­ka Par­ta­sen mu­kaan Sii­lai­sel­la te­loi­te­tuis­ta tun­ne­tuin lie­nee tuu­po­vaa­ra­lai­nen us­kon­no­no­pet­ta­ja ja maal­lik­ko­saar­naa­ja Jo­han­nes (Ivan) Kar­ha­pää, joka oli ko­ti­ky­län­sä Son­ka­jan­ran­nan toi­me­li­as asi­oi­den jär­jes­te­li­jä. Hä­nen toi­mes­taan ky­lään ra­ken­net­tiin kou­lu ja kirk­ko.

Kar­ja­lan or­to­dok­si­suut­ta edis­tä­neen Kar­ha­pään toi­min­ta lä­hen­si kar­ja­lai­sia ve­nä­läi­syy­teen, kir­joit­taa Par­ta­nen. Ve­nä­jän val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen Kar­ha­pää jou­tui kiih­ke­än par­jaus­kam­pan­jan koh­teek­si, jon­ka seu­rauk­se­na hä­net lo­pul­ta van­git­tiin. Jo­han­nes Kar­ha­pään po­jan Alen mu­kaan hä­net oli il­mi­an­ta­nut lä­hi­naa­pu­ri.

Par­ta­nen tie­tää Kar­ha­pään am­pu­mi­ses­ta ker­ro­tun ta­ri­naa, et­tä hän ei oli­si kaa­tu­nut en­sim­mäis­ten vii­den yh­teis­lau­kauk­sen voi­mas­ta, vaan vas­ta kun hän­tä koh­den am­mut­tiin uu­det vii­si lau­kaus­ta.

Vuo­den 1918 lop­pu­puo­lel­la pu­nais­ten hau­ta­paik­ka avat­tiin, ja omai­set sai­vat nou­taa ruu­miit ko­ti­seu­ra­kun­tien­sa hau­taus­mail­le vie­tä­vik­si. Jou­lu­kuun 1918 ja tam­mi­kuun 1919 ai­ka­na ko­ti­seu­ra­kun­tiin­sa hau­dat­tiin ai­na­kin puo­let Sii­lai­sel­la te­loi­te­tuis­ta. Jo­han­nes Kar­ha­pään lo­pul­li­nen hau­ta­paik­ka on Ilo­mant­sis­sa Ko­kon­nie­men kal­mis­tos­sa.

Kolme teloitettujen muistomerkkiä

Pu­nais­ten hau­ta­muis­to­merk­ki Sii­lai­sel­la si­jait­see Suo­men si­säl­lis­so­dan ai­ka­na alu­eel­la te­loi­tet­tu­jen am­pu­mis- ja hau­ta­pai­kan lä­hei­syy­des­sä. Gra­nii­tis­ta teh­dyn muis­to­ki­ven ovat pys­tyt­tä­neet Jo­en­suun pii­rin työ­vä­en­jär­jes­töt vuon­na 1946. Pian pys­tyt­tä­mi­sen jäl­keen joku oli am­pu­nut muis­to­merk­kiä jä­re­äl­lä ki­vää­ril­lä, jon­ka luo­din­jäl­ki nä­kyy yhä ki­ven etu­puo­lel­la.

Te­loi­tus- ja hau­ta­pai­kan tar­kas­ta si­jain­nis­ta ei ole var­maa tie­toa, mut­ta pe­ri­mä­tie­don mu­kaan se oli­si muis­to­mer­kin al­la ja ta­ka­na. Maas­to­tar­kas­te­lun­kin pe­rus­teel­la se näyt­täi­si mah­dol­li­sel­ta.

Sa­mal­la au­ki­ol­la ole­va Erk­ki Kan­nos­ton suun­nit­te­le­ma, nii­ni­kään gra­niit­ti­nen Elon­pir­ta-muis­to­merk­ki pal­jas­tet­tiin vuon­na 1992. Se teh­tiin Jo­en­suun Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen aloit­tees­ta ja myös ra­hoit­ta­ma­na. Suu­ri­ko­koi­nen muis­to­merk­ki on pys­ty­tet­ty si­säl­lis­so­das­sa vuon­na 1918 am­mut­tu­jen pu­nais­ten muis­tok­si.

Elon­pir­ta liit­tyy Suo­mi 75 -juh­la­vuo­teen. Seit­sen­pyl­väi­nen ki­vi­mo­nu­ment­ti ku­vaa sitä, et­tä va­pau­den, kan­san­val­lan, tasa-ar­von, ih­mi­sar­von, oi­keu­den­mu­kai­suu­den, rau­han ja yh­teis­vas­tuun tu­li­si ol­la yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­sen seit­se­män pe­rus­pi­la­ria.

Kol­mas Sii­lai­sel­la te­loi­tet­tu­jen muis­to­merk­ki on puo­les­taan Kuo­pi­on­tien vie­res­sä ole­van ke­vy­en lii­ken­teen väy­län var­rel­la ole­va suu­ri kivi. Se on eril­lään kah­des­ta muus­ta muis­to­mer­kis­tä. Ki­veen on kiin­ni­tet­ty muis­to­laat­ta pai­kan lä­hei­syy­des­sä huh­ti­kuus­sa 1918 am­mut­tu­jen 99 Rau­dun tais­te­lun so­ta­van­gin muis­tok­si.

Ampumamaja mahdollisesti jo purkukuntoinen

Sii­lai­sel­la pu­nais­ten muis­to­merk­kien lä­hel­lä on van­ha pu­nai­nen hir­si­ra­ken­nus, joka on va­li­tet­ta­vas­ti pääs­tet­ty rän­sis­ty­mään to­den­nä­köi­ses­ti jo pur­ku­kun­toi­sek­si, vaik­ka se on kol­man­nen luo­kan suo­je­lu­koh­de. Ra­ken­nuk­sel­le on teh­ty myös il­ki­val­taa, ku­ten mur­ret­tu ovia ja teh­ty sei­niin tö­her­ryk­siä.

– Se on suo­je­lus­kun­nan am­pu­ma­ma­ja, joka on ra­ken­net­tu 1920-lu­vun lo­pul­la en­ti­sen kruu­nun­jy­väs­tön eli Pie­lis­jo­en lin­nan si­säl­lä ol­leis­ta hir­sis­tä. Sitä on sa­not­tu myös pa­vil­jon­gik­si, tie­tää so­ta­his­to­ri­aan eri­kois­tu­nut yli­o­pis­ton­leh­to­ri Pasi Tuu­nai­nen.

Hän on yh­des­sä his­to­ri­oit­si­ja Is­mo Björ­nin kans­sa toi­mit­ta­nut vuon­na 2004 jul­kais­tun te­ok­sen Nol­ja­kan kir­ja, jos­sa on ar­tik­ke­lit Sii­lai­sen hau­dois­ta ja kan­sa­lais­so­dan te­loi­tuk­sis­ta sekä alu­ees­ta suo­je­lus­kun­ta­toi­min­nan kes­kuk­se­na am­pu­ma­ra­toi­neen. Am­pu­ma­ra­ta on val­mis­tu­nut elo­kuus­sa 1927, mut­ta Sii­lai­nen on ol­lut am­pu­mis­har­joit­te­lu­paik­ka­na jo 1920-lu­vun alus­sa.