Joensuun kansakoulu Siltakadun ja Rantakadun kulmauksessa 1920-luvulla. Kuva: Pohjois-Karjalan museo

Joensuun Vapaaopiston olisi ensissuunnitelman mukaan pitänyt olla Joensuun Työväenopisto, vaan eipä ollut. 

Suomen aikuisväestön sivistystarpeita palvelemaan perustettiin ensimmäinen kansanopisto  Kangasalle ja työväenopisto Tampereelle vuonna 1889. Maakuntamme ensimmäinen kansanopisto, Pohjois-Karjalan opisto, aloitti puolestaan työnsä Kontiolahdella 1.11.1895 ja Vapaaopisto Joensuussa 1920. 

Jälkimmäisen olisi ensissuunnitelman mukaan pitänyt olla Joensuun Työväenopisto, vaan eipä ollut. Ajan levottomuus, kaupungin rahapula ja kansalaisten välien kiristyminen mitätöivät hankkeen, etenkin kun maassa käyty kansalaissota nosti voittajapuolen arvot etualalle Joensuussakin. 

Tuohon aikaan Joensuu oli poliittisesti maan valkoisimpia, kaupunginvaltuustossa oli porvarillinen määräenemmistö ja eduskuntavaaleissa kokoomus ylsi liki 50 prosentin kannatukseen. Vapauden puiston ja patsaan rintamaan sopi myös Vapaaopisto. 

Alkusysäys 1919

Sysäyksenä vapaan opiston perustamiselle antoivat Savokarjalaisen osakunnan 28.12.1919 järjestämä tilaisuus sekä tilaisuudessa esitelmöineen filosofian tohtori Rafael Engelbergin kaupunginvaltuustolle jättämä 5000 markan määräraha-anomus. Määräraha myönnettiin ja luentotoimikuntaan valittiin kaupunginlääkäri A. Sandström, lehtori B.E. Hilden ja päätoimittaja Ari Pitkänen. 

Opiston johtajaksi nimettiin alkuun opettaja Niilo Suihko. Opistotoiminta käynnistyi maaliskuussa 1920 Siltakatu 2:ssa, kaupungin kansakoululla. Ensi lukukautena opeteltiin englannin-, ruotsin- ja äidinkieltä, kirjanpitoa ja yhteiskuntaoppia. Luennot eivät hetikään saavuttaneet suurta suosiota, niille osallistui vain 3–10 henkeä eikä opiskeluinto ollut pitkäkestoista. 

1922 johtajan virka laitettiin auki ja siihen valittiin nuori ja intomielinen Gondrad Gabriel Teräsvuori, joka oli sisäistänyt vanhan suomalaisuusliikkeen kansallishenkiset ja sivistykselliset ideat. 

Tukenaan hänellä oli työssään lyseon lukion rehtori, jääkärihenkisen Ragnar Wegeliuksen johtama opiston johtokunta ja Engelberg. 

Heitä yhdisti aikomus kasvattaa vapaaopistosta mittava, koko Raja-Karjalan kattava kansankorkeakoulu opintokerhoineen. Kun suunnitelma valmistui 1923, pyysi johtokunta kaupunkia varaamaan opistorakennuksille Joensuun Ilosaaren. Opetusministeriö kuitenkin epäsi hankkeen kaksi vuotta myöhemmin. 

Vesa Tuominen

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 23/2020.