Siinä on oma etunsa, kun Hämeessä syntynyt nainen johtaa pohjoiskarjalaisen maaseutukunnan demareita, tuumaa Jaana
Jylhä-Ollila.

Nuorena itsensä kuvainnollisesti puuhun sitoneesta uusmaalais-hämäläisnaisesta kasvoi pohjoiskarjalainen demarivaikuttaja.

Polvijärven demarien puheenjohtaja Jaana Jylhä-Ollila, 55, kasvoi jo lapsuuden kodissaan Mäntsälässä työväen aatteen keskellä. Äiti oli mukana kuntapolitiikassa ja isä ammattiyhdistystoiminnassa.

– Olen kolmannen polven demari, äitini ja äidinäiti olivat mukana puolueessa. Jo sitä enne työväen aate oli osa jo sukuni elämää Tampereen seudulla, Jylhä-Ollila miettii.

Kotona ei pelätty olla erimieltä ja käydä tarvittaessa tiukkojakin keskusteluja, ja niitähän monen sukupolven ja eri aikojen haasteissa tuli vastaan. 

– Minulle demarius on enemmän kuin puolue, se on aate ja arvot. Se ei ole tuonut minuun mitään uutta lisää, minun omat arvoni on kirjoitettu demarien puolueohjelmaan,
Jylhä-Ollila tiivistää.

Päätymistään Polvijärvelle Jylhä-Ollilla luonnehtii vahingoksi. Hänen perheensä etsi kotia, joka soveltuisi monisukupolviseen asumiseen, ja päätyi Oriniemen vanhalle kansakoululle. Tila ja rakennus ottivat omakseen, ja Jylhä-Ollila muutti Polvijärvelle vuonna 2005 äitinsä ja neljän lapsensa kanssa.

POLVIJÄRVI / Pia Paananen

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 3/2020