Rahaston juhlassa olivat äänessä muun muassa rahaston asiamies Matti Mikkonen (vas.), ministeri Matti Puhakka sekä hoitokunnan puheenjohtaja Matti Tohkanen.

KSR:n maakuntarahastona toimiva Antti Jussi Kososen rahasto jakoi jokavuotiseen tapaansa apurahoja eilen tiistaina Joensuun Työväentalolla. Tukea myönnettiin tällä kertaa 27 eri hakijalle, joiden joukossa oli niin opiskelijoita, järjestöjä kuin myös kirjahankkeita. Apurahojen yhteissumma nousi 17 500 euroon.

Apurahoista huomattavin oli Pauliina Tirroselle myönnetty, ministeri Matti Puhakan nimeä kantava 2000 euron väitöskirja-apuraha sekä Kulttuuriyhdistys Louhen saama 2000 euron apuraha näytelmän tuottamiseen. Kirjahankkeissa tukea saivat jo ilmestynyt Karjala-jaoston teos Solidaarisuustyötä rajan kahta puolta sekä vielä tekeillä olevat August Wesleyn ja Antti Jussi Kososen elämää käsittelevät historiateokset.

Vuodesta 1962 toimineen kunnallisneuvos Kososen nimeä kantavan rahaston peruspääoma on nykyisin 940 000 euroa. Rahaston hoitokunnan puheenjohtajan, kunnanjohtaja Matti Tohkasen mukaan apurahoilla on näinä aikoina erityisen suuri merkitys, kun valtio supistaa rahoitustaan ja kunnatkin ovat ilmoittautuneet köyhiksi. Sivistys- ja kulttuurityö ovat ensimmäisenä vaakalaudalla.

– Koulutuksesta ei tingitty ennen vanhaan – eikä pitäisi tinkiä nytkään, Tohkanen kiteytti tilaisuuden avauksen päätteeksi.

Kuuden polven kouluteiltä

Apurahatilaisuuden juhlaesitelmän piti tällä kertaa ministeri Matti Puhakka, joka myös luovutti tilaisuudessa nimeään kantavan apurahan. Puhakka kertasi esitelmässään oman sukunsa historiaa, josta muodostui samalla tarina suomalaisesta koulutuksesta.

– Sosialidemokraattisen puolueen 1903 Forssan puoluekokouksen periaatejulistuksen yksi keskeisistä vaatimuksista oli taata yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille Suomen lapsille. Tästä alkoi aikakausi, jonka myötä koulutus on katsottu tärkeäksi sosiaalisen nousun ja henkilökohtaisen kehittymisen välineeksi, Puhakka kiteytti.

Puhakka kuvasi, ettei hänen isovanhemmillaan eikä vanhemmillaankaan ollut vielä mahdollisuutta käydä kuin kiertokoulua. Myös hänen oma koulutiensä jäi kuusiluokkaiseen kansakouluun ja puolen vuoden mittaiseen kansalaiskouluun.

– Isäni sodan kärsineenä totesi, että niitä herroja on riittävästi ja minua tarvitaan hänen kaverikseen suuren perheen toimeentulon hankintaan. Niinpä vajaata neljätoistavuotiaana otin ensimmäisen savottapalstan ja tuolta saakka olen sitten käynyt elämän korkeakoulua, Puhakka kuvasi.

Muutos on pysyvää

Nykyään on tilanne koulutusmahdollisuuksien suhteen aivan toinen, mikä on näkynyt myös Puhakan suvun tuoreimmissa polvissa. Haasteita on kuitenkin edelleenkin olemassa, koska kehitys on huimaa.

– OECD on arvioinut, että Suomessa liki 30 prosenttia nykyisistä työtehtävistä häviää tulevan kymmenen vuoden aikana. Se asettaa noin 500 000 suomalaiselle uudelleen- ja täydennyskoulutushaasteen, Puhakka kuvasi.

Puhakan mukaan on myös aiheellista tarkastella sitä, että antaako korkeakaan koulutus sellaista sivistystä, joka luo tiedon lisäksi vastuullisuutta pitää inhimillisyys ja ihmisyys arvojemme keskiössä.

– Olen huolestuneena seurannut asenneilmaston muutosta, joka on tapahtumassa Suomessa ja laajalti myös maailmalla. Tuntuu siltä, kuin historiasta ei olisi opittu mitään. Äärioikeiston kasvu ja sen aatteen kannattajat ovat kiihottamassa ihmisiä toinen toistaan vastaan, viha ja suvaitsemattomuus nousee esille tavalla, josta on syytä olla huolissaan, Puhakka linjasi.

JOENSUU / Arto Miettinen

https://www.viikkopk.fi/antti-jussi-kososen-rahaston-apurahapaatokset-vuodelle-2020/