Suurimpaan henkilökohtaiseen äänimäärään ylsi demareista kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, joka keräsi Joensuusta 1012 ääntä.

Koronapandemian vuoksi kertaalleen siirretyt ja poikkeuksellisin menetelmin järjestetyt kuntavaalit saatiin maaliinsa sunnuntaina. 

Vaalien tulokset noudattelivat jokseenkin valtakunnallisia mielipidemittauksia: kokoomus varmisti itselleen kuntavaalivoiton selvällä yli 21 prosentin kannatuksella, kun taas SDP:n gallupeissa näkynyt laskusuunta realisoitui 17,7 prosentin kakkossijaksi. 

Hienoinen yllätys tuloksissa oli toki keskustan torjuntavoitto 14,9 prosentin kannatuksella ja perussuomalaisten jääminen tuntuvasti gallup-lukemista, vaikka puolueen 14,5 prosentin tulos onkin sen kaikkien aikojen paras (+5,6 %). 

Yleisesti vaalien tuloksessa tulkittiin näkyvän jälleen kerran hallitusvastuu, sillä kaikilla hallituspuolueilla laskua tuli edellisiin kuntavaaleihin, ja oppositiossa puolestaan kannatukset olivat vahvassa nousussa. Tämä asetelma on historiassa toistunut kuntavaaleissa aina 1980-luvulta saakka. 

Lisäksi leimallista vaaleille oli myös äänestysaktiivisuuden lasku, joka sekin on jatkunut vuosikymmeniä. Uurnilla kävi vain 55,1 prosenttia suomalaisista. Monin paikoin äänestyprosentti jäi selvästi alle 50:n, kuten tapahtui esimerkiksi Joensuussa.

Tämän on arvioitu auttaneen erityisesti kokoomusta ja keskustaa, joiden kannattajat ovat tutkitusti varmimpia äänestäjiä. Suurten kaupunkien eli Helsingin, Tampereen ja Turun pormestaritaistot kääntyivätkin kokoomukselle. 

Savo-Karjalassa laskua

Savo-Karjalan vaalipiirissä SDP  keräsi kaikkiaan 32 778 ääntä ja saavutti 19,3 prosentin kannatuksen sekä 175 valtuustopaikkaa. Miinusta edellisiin kuntavaaleihin tuli -7 483 ääntä ja -2,7 prosenttia sekä -22 paikkaa. Äänestysprosentti Savo-Karjalassa jäi matalaksi, 50,2 prosenttiin. 

Kunnittain tarkasteltuna miinusta tuli lähes kauttaaltaan, sillä vain Kaavi lisäsi valtuutettujen määrää yhdellä. Eniten paikkoja menetettiin Nurmeksessa (-5), joskin vähennystä selittää osin Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitos, kun uusi valtuusto on viime vaalien yhtymävaltuustoa pienempi. Juhlava ei ole tilanne myöskään Rääkkylässä, Vieremällä, Kiuruvedellä ja Vesannolla, joissa läpi meni yksi tai ei yhtään demarivaltuutettua. 

Vaalipiirin kunnista tai kaupungeista ykköspaikka demareille irtosi vain Joensuussa, Heinävedellä ja Varkaudessa. Joensuussa voitto oli niukka yhdellä valtuustopaikalla keskustaan; Varkaudessa ykköspaikka oli yli 35 prosentin kannatuksella puolestaan selviö, mutta sielläkin laskua edellisiin vaaleihin tuli lähes 9 prosenttia ja 4 paikkaa. 

Viime vaaleista demareiden kärkipaikka menetettiin Kontiolahdella ja Lieksassa, joissa molemmissa kannatus laski alle 30 prosentin ja kärkipaikka meni keskustalle. Vaalipiirin suurimmassa kaupungissa Kuopiossa puolestaan demareille tuli kolmossija ja yhden paikan menetys. 

Oman leimansa vaalipiiriin toivat Rääkkylässä siniset, joka sai läpi kolme ehdokastaan, sekä Liike Nyt, joka sai Kiteellä (5) ja Tohmajärvellä (3) sai läpi useita ehdokkaitaan.

Ehdokkaiden tasolla omien kuntiensa ykkösiksi nousivat Merja Mäkisalo-Ropponen (1012) Joensuussa, Timo Suhonen (667) Varkaudessa, Kati Åhman (466) Iisalmessa, Hannu Pääkkönen (214) Nurmeksessa, Lassi Kirjavainen (132) Juuassa, Mervi Hokka (131) Heinävedellä ja Pirjo Hänninen (63) Tervossa. 

JOENSUU / Arto Miettinen

Lue juttu kokonaisuudessaan lehdestä nro 22/2021.