Oleellinen osa wabi-sabi-puutarhaa on luonnon kunnioittaminen, joka yltää aina kasveista ötököihin. Kuva: Sirpa Pakarinen
Moni pohjoiskarjalainenkin saattaa toteuttaa puutarhassaan japanilaisen wabi-sabi-menetelmän periaatteita tietämättään.
Puntarikoskella asuva ja Viikko Pohjois-Karjalassa vastikään asiakas- ja myyntipalvelussa työt aloittanut Sirpa Pakarinen kuvailee wabi-sabia luontoa kunnioittavaksi ja epätäydelliseksi tavaksi lähestyä puutarhanhoitoa.
– Wabi-sabi-puutarha ei ole koskaan täydellinen eikä siihen edes pyritä, hän summaa.
Pakarinen innostui puutarhahommista jo 4-vuotiaana, jolloin hänella oli ensimmäinen oma perunaviljelmä. Wabi-sabi-puutarhasuuntaukseen hän tutustui muutama vuosi sitten. Wabi-sabissa häntä viehättää visuaalisuus ja se, että puutarha on ikivihreä aina siihen saakka kunnes talvi tuo kaiken peittävän lumipeitteen.
– Ja lisäksi siinä näkyy luonnon kunnioittaminen. Minusta suomalaiset perinnekasvit ja luonnon monimuotoisuus vain kuuluvat suomalaiseen luontoon, Pakarinen pohtii.
Ruokaa ötököille
Wabi-sabi lähtee niin ikään japanilaisesta zen-ajattelusta, jonka ydin on yksinkertaisuus ja epätäydellisyys. Käytännössä wabi-sabi näkyy puutarhassa esimerkiksi kasvivalinnoissa. Puutarhaan pyritään valitsemaan sellaisia kasveja, jotka luontaisesti menestyvät kasvualustassaan. Näin pihaa ei tarvitse esimerkiksi lannoittaa. Lisäksi esimerkiksi hyönteisille ja muille ötököille pyritään jättämään ruokaa: jos esimerkiksi nurmikolla on parhaassa kasvussa olevaa apilaa, sitä ei ajeta pois ennen kuin mehiläiset ovat saaneet syödäkseen.
Lisäksi wabi-sabi-puutarha on hyvin epäsymmetrinen, ja esimerkiksi kiviä ja kasveja on japanilaisvaikutteisissa puutarhoissa aina pariton määrä. Pakarinen pohtii, että vaikka japanilaisia puutarhoja on Suomessakin ollut jo pitkään, on wabi-sabi nostanut päätään vasta aivan viimeaikoina.
– Aika moni suomalainen varmaan tietämättään noudattaa wabi-sabin periaatetta, Pakarinen tuumii.
KONTIOLAHTI / Susanna Eriksson
Lue juttu kokonaan lehdestä nro 21/2019
Loading ...