Oleellinen osa wabi-sabi-puutarhaa on luonnon kunnioittaminen, joka yltää aina kasveista ötököihin. Kuva: Sirpa Pakarinen

Moni pohjoiskarjalainenkin saattaa toteuttaa puutarhassaan japanilaisen wabi-sabi-menetelmän periaatteita tietämättään. 

Puntarikoskella asuva ja Viikko Pohjois-Karjalassa vastikään asiakas- ja myyntipalvelussa työt aloittanut Sirpa Pakarinen kuvailee wabi-sabia luontoa kunnioittavaksi ja epätäydelliseksi tavaksi lähestyä puutarhanhoitoa.

– Wabi-sabi-puutarha ei ole koskaan täydellinen eikä siihen edes pyritä, hän summaa.

Pakarinen innostui puutarhahommista jo 4-vuotiaana, jolloin hänella oli ensimmäinen oma perunaviljelmä. Wabi-sabi-puutarhasuuntaukseen hän tutustui muutama vuosi sitten. Wabi-sabissa häntä viehättää visuaalisuus ja se, että puutarha on ikivihreä aina siihen saakka kunnes talvi tuo kaiken peittävän lumipeitteen.

– Ja lisäksi siinä näkyy luonnon kunnioittaminen. Minusta suomalaiset perinnekasvit ja luonnon monimuotoisuus vain kuuluvat suomalaiseen luontoon, Pakarinen pohtii.

Ruokaa ötököille

Wabi-sabi lähtee niin ikään japanilaisesta zen-ajattelusta, jonka ydin on yksinkertaisuus ja epätäydellisyys. Käytännössä wabi-sabi näkyy puutarhassa esimerkiksi kasvivalinnoissa. Puutarhaan pyritään valitsemaan sellaisia kasveja, jotka luontaisesti menestyvät kasvualustassaan. Näin pihaa ei tarvitse esimerkiksi lannoittaa. Lisäksi esimerkiksi hyönteisille ja muille ötököille pyritään jättämään ruokaa: jos esimerkiksi nurmikolla on parhaassa kasvussa olevaa apilaa, sitä ei ajeta pois ennen kuin mehiläiset ovat saaneet syödäkseen.

Lisäksi wabi-sabi-puutarha on hyvin epäsymmetrinen, ja esimerkiksi kiviä ja kasveja on japanilaisvaikutteisissa puutarhoissa aina pariton määrä. Pakarinen pohtii, että vaikka japanilaisia puutarhoja on Suomessakin ollut jo pitkään, on wabi-sabi nostanut päätään vasta aivan viimeaikoina.

– Aika moni suomalainen varmaan tietämättään noudattaa wabi-sabin periaatetta, Pakarinen tuumii.

KONTIOLAHTI / Susanna Eriksson

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 21/2019