Kuvassa Krista Kiuru Joensuun vierailullaan helmikuussa 2020. Kuva: Arto Miettinen

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pitää tulevien aluevaalien ykkösteemana hoitotakuuta. 

Aluevaalit käydään jo runsaan neljän kuukauden päästä tammikuussa. Joissakin yhteyksissä on epäilty, jaksavatko kansalaiset vaivautua uurnille näin pian kuntavaalien jälkeen. 

Savo-Karjalan demareille viime lauantaina webinaarissa puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru näkee kuitenkin aluevaalit erittäin keskeisenä vaikuttamisen paikkana maakunnissa. 

Hänen mukaansa keskeistä  aktiivisuuden kannalta on se, kykenevätkö puolueet ja poliitikot nostamaan esille sote-uudistuksen sisältökysymyksiä, kun rakenneasioista on nyt saatu sovittua. 

– Aluevaaleissa tulee käsitellä asioita, joiden vuoksi ihmiset lähtevät äänestämään. Meidän osaltamme haaste pyörii hoitotakuun ympärillä, hoitojonoja on pystyttävä purkamaan ja palvelun laatua parantamaan, Kiuru toteaa. 

Kiurun mukaan sosiaalista ja terveydellistä hoitovajetta on syntynyt Suomessa erityisesti nyt korona-aikana, joten teema on akuutti – unohtamatta sitäkään, että sosialidemokraatit itse asettivat hoitotakuun kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa. 

Kiurun mukaan alueelliset tilanteet hoitotakuun toteutumisen suhteen vaihtelevat huomattavasti: esimerkiksi Itä-Suomen Avin alueella peräti 70 prosenttia toimijoista pystyy jo nyt toteuttamaan perusterveydenhuollossa 7 päivän kiireettömän hoidon hoitotakuun, mikä on valtakunnallisesti paras tulos. Sen sijaan hammashoidossa Itä-Suomi on alueista heikoimpia. 

Kiuru määrittää myös syksyn budjettiriihen hyvinvointiriiheksi, koska tässä yhteydessä paljolti päätetään niistä resursseista, joilla hoitotakuuta päästään toteuttamaan ja hoitojonoja purkamaan. Erikseen Kiuru nostaa esille nuorten mielenterveyspalvelut, joissa tilanne on kriittinen. 

Purkupuheet ennenaikaisia

Valtakunnallisesti julkisuudessa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua siitä, mitä koronan aiheuttamille rajoitustoimille pitäisi tehdä lähitulevaisuudessa. Kiurun mukaan esimerkiksi keskustelu siitä, voidaanko tartuntojen jäljittämisestä jo luopua, on ennenaikaista. 

Alueellisesta tilanteesta Kiuru toteaa, että Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-, Etelä- ja Itä-Savossa kiihtymisvaihe on edelleen voimassa, joskaan tilanne ei alueella ole pahentunut. 

Kaikille näille alueilla yhteistä on se, että jäljitys toimii niissä erittäin hyvin, 85 prosentin tai jopa 90 prosentin tasolla. 

– Alueella on ymmärretty, että emme voi vapaasti päästää tartuntoja leviämään, sillä ihmisten varovaisuus ja pelko tartunnan saamisesta tulisivat vaikuttamaan hyvin negatiivisesti alueen talouteen, Kiuru toteaa. 

Huolestuttavaa alueella Kiurun mukaan on kuitenkin se, että muista alueista poiketen Pohjois-Karjalassa on sairaalahoidossa jatkuvasti nuoria potilaita, mitä ei selitä riskitekijät tai ylipaino. Siksi vasta riittävä rokotesuoja mahdollistaa yhteiskunnan avaamisen. 

– On huomattava, että koronatartunnan voi saada myös nuori ihminen niin, että hän joutuu sairaalaan tai jopa tehohoitoon. Pohjois-Karjalassa on todella nuoria potilaita sairaalahoidossa ja se on aika erikoinen ilmiö, Kiuru huomauttaa.

JOENSUU / Arto Miettinen