Kotiseutuhistoriastaan kiinnostunut Asko Saarelainen sai kipinän tutkia paikallista hevos- ja tilahistoriaa, kun kansalaisopiston viime kevään hevoskurssilla käytiin läpi hevosten sukutietokantaa Sukupostissa.

Neljä merkittävää jalostusoria muodostavat nykyisten suomenhevosten isälinjojen kantaoriit. Näistä peräti kahden, Kirpun ja Uljaanpojan, sukujuuret ulottuvat Pielisjärven maa- ja metsätalouspitäjään.

Lieksan kansalaisopiston rehtori FL Asko Saarelainen on tutkinut eri lähteistä pielisjärveläisten isäntien suomenhevosjalostusta. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkelin ”Halin-kannasta Uljaanpoikaan – Lieksa suomenhevosten jalostuksen eturintamassa”.

Saarelainen on löytänyt Pielisjärven merkittävien hevostilojen taustalta monia yhteisiä tekijöitä.

− Tilat sijaitsivat Pielisen viljavalla rantavyöhykkeellä, jossa olivat hyvä edellytykset maatalouden harjoittamiseen. Tilat sijaitsivat liikenteellisesti sopivasti lähellä Joensuu–Lieksa–Nurmes-maantietä. Kooltaan tilat erottuivat pientilavaltaisesta ympäristöstään, Saarelainen luettelee.

Varakkaita talonpoikaistiloja

Nuo tilat olivat Kylänlahden Halin tila, Vaaniemen Kiprun tila, Sarkkila ja Jamalin Tupakkala. Ne olivat Halia lukuun ottamatta vanhoja sukutiloja, jotka olivat olleet saman suvun omistuksessa satakunta vuotta.

Mielenkiintoista on se, että virkamiesjohtoista Sarkkilan tilaa lukuun ottamatta hevostilat olivat talonpoikaistiloja.

− Tiloille oli kertynyt vuosikymmenien saatossa merkittävästi varallisuutta, Saarelainen muistuttaa talonpoikien harjoittamasta tuottoisasta maakaupasta.

Varakkaiden talonpoikien oli mahdollista panostaa hyvien ravureiden jalostukseen pääelinkeinonsa maanviljelyn ohessa.

LIEKSA / Jukka Timonen

Lue lisää lehdestä nro 41/2018

Share This