Liikenneturvan Joensuun toimipisteen yhteyspäällikkö Mari Voutilainen.

Yleensä liikenteessä törttöjä ovat aina nuo toiset. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Mari Voutilaisen mukaan tällainen tulkinta on inhimillistä, koska liikennekulttuuri on ennen muuta tunne-elämän asia. 

Nyysät jää risteykseen miettimään, roikutaan perässä ja ohitetaan miten sattuu, vilkkua käytetään liian myöhään tai ei ollenkaan ja pyöräilijät pökkelehtii pimeänä hirveällä nopeudella liikenteen seassa. Siinä muutamia otteita Viikko Pohjois-Karjalan facebook-sivuilla pari viikkoa sitten tekemään kyselyyn siitä, mikä liikenteessä oikein ärsyttää. 

Kommenttien perusteella voisi tulkita, että liikenne on maakunnassa aivan sekaisin eivätkä ihmiset osaa enää ajaa, mutta ei liikennekulttuurin tai ajotaitojen huonontumisesta ainakaan mitään tutkimuksellista näyttöä ole, oikaisee Liikenneturvan Joensuun toimipisteen yhteyspäällikkö Mari Voutilainen. 

– Oikeastaan päinvastoin, tilastollisesti voidaan vain todeta, että liikenneturvallisuus on parantunut aina 1970-luvulta koko ajan, toki paljolti juuri turvalaitteiden ja tekniikan kehittymisen ansiosta, Voutilainen sanoo. 

Mistä tämä tulikivenkatkuinen palaute sitten oikein kertoo? 

Voutilainen toteaa, että Viikko Pohjois-Karjalan otos vastaa kyllä erittäin hyvin Liikenneturvan omaa kyselytutkimusta vuodelta 2018, jonka mukaan juuri vaaralliset ohitukset, turvaväli ja liikennesäännöistä piittaamattomuus aiheuttavat ihmisiä kiukkua. 

Harha tulee kuitenkin ihmisen taipumuksessa tulkita omaa liikennekäyttäytymistään lähtökohtaisesti myönteisenä ja muiden kielteisenä. 

– Tutkimusten mukaan 95 prosenttia ihmisistä kokee esimerkiksi, että he itse jättävät liikenteessä riittävän turvavälin, mutta he kokevat samalla, että vain 34 prosenttia muista toimii samoin, Voutilainen kuvaa. 

Toisin sanoen harva lähtee kritisoimaan itseään, vaikka aihetta olisi. 

– Jokaisella on yleensä omalle toiminnalleen hyvä syy tai perustelu, usein esimerkiksi kiire, kun taas toisten autoilijoiden perusteluja emme tule koskaan kuulemaan. 

JOENSUU / Arto Miettinen

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 42/2019