Onni Happonen muistopostikortissa.

Jokseenkin tasan 90 vuotta sitten koettiin Suomen poliittisessa ja rikoshistoriassa järkyttävä päivä, kun Heinäveden kunnallislautakunnan puheenjohtaja Onni Happonen siepattiin keskellä päivää kunnanvaltuuston kokouksesta ja ammuttiin myöhemmin autossa matkalla kohti Joensuuta.

Happosen kuolemaan johtanut tapahtumasarja sai alkunsa 1. syyskuuta 1930 Heinäveden kunnallisvaltuuston kokouksessa, jota vähäosaisten tarmokkaana puolustajana paikkakunnallaan tunnettu sosialidemokraatti Happonen johti. 

Happonen oli joutunut paikallisten suurtilallisten ja mahtimiesten kanssa vastakkain jo aiemmin, kun hän oli tehtävässään puuttunut perintöosuuksiaan pimittäneiden isäntien toimiin ja vaatinut heitä maksamaan lakisääteiset verot. Hänet myös siepattiin ja pahoinpideltiin jo kertaalleen 3. heinäkuuta 1930. 

Happosen kuolemaan johtaneena päivänä äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen kannattajat tunkeutuivat valtuuston kokoukseen vaatien sosialidemokraattien eroa. Kieltäydyttyään Happonen joutui pakenemaan takahuoneen ikkunan kautta ja puolustautumaan hankkimallaan pistoolilla, jonka patruunat suojeluskuntalaiset olivat kuitenkin tyhjentäneet ruudista. Nimismies Onni Hartio pidätti ja luovutti Happosen lapualaisten käsiin. 

Tiedot automatkan yksityiskohdista vaihtelevat. Matkan aikana Happosta pahoinpideltiin raa’asti ja hänet toimitettiin Karvion kanavalle, jossa sijaitsi lapualaisten etappinaan käyttämä kievari. 

Tämän jälkeen Happosen kohtalo jäi tuntemattomaksi, kunnes hänen ruumiinsa löydettiin heinäkuussa 1932 metsään haudattuna Varkauden ja Joensuun välisen maantien varrelta. Kuolinsyyksi vahvistui teloitustyyliin niskaan ammuttu laukaus.

HEINÄVESI / Arto Miettinen

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 24/2020