Svetogorskin kaapelipaperitehtaan rakennustyömaa

Monien muistojen itärakentaminen alkoi 1970-luvulla kaapelipaperitehtaan rakentamisesta Svetogorskissa, entisessä Ensossa. (Kuva: Jaakko Repo, Rakennusliitto)

Suomalaiset rakensivat seitsemänkymmentäluvulta lähtien Neuvostoliittoon tehtaita, hotelleja, kokonaisen kaupungin. Millaista itärakentajien elämä oli rajan tuolla puolen, lähinnä Svetogorskissa ja Kostamuksessa?

Ajallaan ja viimeisen päälle hoidetut sotakorvaukset olivat vakuuttaneet neuvostopäättäjät suomalaisen teollisuusrakentamisen korkeasta laadusta.

Eipä ihme, että erinomaiseksi havaittua Suomi-osaamista haluttiin Neuvostoliittoon lisää, vaihtokauppana. Vastineeksi urakoista saatiin öljyä, osana idänkauppaa.

Itäprojekteista tuli 1970-1980 –luvuilla sen verran jättiläismäisiä, etteivät yksittäiset suomalaisyritykset voineet niitä enää toteuttaa. Rahkeet eivät riittäneet. Tehtiin järjestelyitä ja suurimmat suomalaiset toimijat perustivat yhteenliittymän, Finn-Stroin.

Liittymän ensimmäinen itähanke, Svetogorskin kaapelipaperitehtaan ykkösvaihe 1972-1975 työllisti 1400 suomalaista. Kostamuksen malminkäsittelylaitosten ykkösvaihe 1977-1982 työllisti jo lähes neljä tuhatta teollisuusrakentajaa.

Jyrki Koulumies kirjoittaa hiljattain ilmestyneessä Itärakentajat -teoksessaan:

” Itärakentamisen projektit on 2000-luvulla esitetty ajoittain pelkkänä poliittisena saavutuksena. Itse rakentajat ja Finn-Stroin sen ajan johto muistavat, että ilman ammattimiesten neuvotteluja, kovaa suomalaista työkuria ja suunnittelua koko hommasta ei olisi tullut yhtään mitään.”

Svetogorsk, entinen Enso, luovutetulla alueella antoi sittemmin työtä kymmenelle tuhannelle suomalaiselle. Neuvostoliiton Kostamus Karjalan tasavallassa keskellä korpea, sata kilometriä Kuhmosta koilliseen, työllisti väkeä kolme kertaa enemmän. Kostamukseen nousi lopulta kokonainen 20 000 asukkaan teollisuuskaupunki.

Itäprojektit olivat valtaisa piristysruiske suurtyöttömyydestä kärsineelle Pohjois- ja Itä-Suomelle. Karjalakin sai nauttia rakennusalan nosteesta liki parikymmentä vuotta.

Urho Kekkonen oli merkittävässä roolissa projektien kehittämisessä. Ajalle tyypillisessä uutiskuvassa Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin muuraavat yhdessä peruskiveä rakennustyömaalla.

Koulumiehen toimittama muistelmateos ei kerro kuitenkaan Suomen ja Neuvostoliiton silmäätekevistä. Päinvastoin. Lähtökohtana oli, että legendaariset itärakentajat ovat eläkeiässä, joten alkoi olla kiire tallentaa kansien väliin heidän ainutlaatuiset kokemuksensa.

Esille pääsevät nyt projektien pääosan esittäjät: puusepät, kirvesmiehet, raudoittajat, betonimyllärit, maalarit, rakennusmestarit, insinöörit…

Kari Kumpulampi

Lue juttu kokonaan lehdestä nro 30/2020