Laura (Seidi Haarla) pakenee sydänsurujaan Moskovasta Murmanskiin. Kuva: Sami Kuokkanen, Elokuvayhtiö Aamu 2021

Juho Kuosmasen ohjaama elokuva Hytti Nro 6 on monella tavalla virkistävä poikkeus suomalaisessa elokuvataiteessa.

Elokuvakriitikoiden keskuudessa kiertävä sanonta kuuluu, että “hyvästä kirjasta tulee harvoin laatuelokuva, mutta kehnosta dekkarista paljon useammin”. Rosa Liksomin Hytti Nro 6 sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon kymmenisen vuotta sitten, ansaitusti. Kuosmasen Hytti Nro 6 palkittiin jo Cannesin elokuvafestivaaleilla ja on nyt matkalla myös Oscar-mittelöihin, ansaitusti.

Toisaalta, uutuuselokuva on poikkeus myös siinä, että Hytti Nro 6 on kaiketi ensimmäinen suomalaiselokuva, jossa puhutaan pelkästään venäjää ja jonka juonikuviot etenevät ainoastaan Venäjällä. Jos Rosa Liksomin kirjassa matkattiin halki Siperian, Juho Kuosmanen on käsikirjoittajineen sijoittanut junamatkan välille Moskova-Pietari-Murmansk.

Paljon muitakin sivujuonia on mukana ja elokuvatarina on oivallisesti etäännytetty kirjasta. Vain peruskuvio säilyy: kaksi erilaista ja eri kansallisuutta edustavaa matkailijaa samassa junassa, samassa hytissä. 

Pentti Stranius

Lue arvostelu kokonaisuudessaan lehdestä nro 34/2021