John Deeren Joensuun tehtaalla oltiin viimeksi lakossa nelisen vuotta sitten, kun Teollisuusliitto osallistui aktiivimallia vastustavaan poliittiseen mielenilmaukseen tukilakoilla. Tuoreella liittokierroksella lakoilta puolestaan vältyttiin, sillä sopimukseen päästiin viime viikolla. Kuvassa lakkovahtia pitämässä 2.2.2018 Hannu Koistinen ja Timo Kinnunen. VIIKKOPK/ARKISTOKUVA

JOENSUU / Arto Miettinen

Joensuun seudun suurten teknologia-alan työpaikkojen luottamusmiehet kiittelevät yleissitovuuden säilymistä, mutta palkankorotukset jättivät toivomisen varaa. 

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat pääsivät valtakunnansovittelijan johdolla sopimukseen teknolgiateollisuuden työehdoista viime viikolla. Asia sai käytännössä viimeisen siunauksensa perjantaina, kun Teollisuusliitton hallitus hyväksyi äänin 20–8 neuvottelutuloksen, jonka työnantajajärjestö oli hyväksynyt omalta osaltaan keskiviikkona. 

Samalla ratkaisu myös peruutti toimialaa koskeneet työtaistelut, jotka oli määrä alkaa kuluvan viikon perjantaina. Sen piiriin olisi kuulunut lähes 300 toimipaikkaa teknologiateollisuudessa ja malmikaivosten sopimusaloilla, niiden joukossa muun muassa Thermo Fisherin ja Abloyn Joensuun tehtaat. 

Saavutettu sopimusratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkankorotuksissa yleiskorotusta on 1,5 prosenttia ja paikallisesti jaettavaa erää 0,5 prosenttia. Sopimus on 1+1-vuotinen, eli se on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa 30.11.2022 mennessä, mikäli osapuolet eivät ennen sitä pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta.

Teollisuusliitto itse tiedotti ratkaisun olevan kahdellakin tapaa historiallinen: Ensinnäkin työntekijät saivat suuremmat palkankorotukset kuin ylemmät toimihenkilöt, ja toisekseen sopimus on tehty uuden työnantajayhdistyksen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Lisäksi liitto korosti kaikille työntekijöille kohdistuvan yleiskorotuksen merkitystä. 

Jarkko Immonen (Kesla) katsoo, että palkankorotukset jättivät jäsenistölle toivomisen varaa.

Palkkaratkaisu puhuttaa

Kaikki on siis hyvin tai ainakin työrauha toistaiseksi maassa, mutta mitäpä mieltä neuvottelutuloksesta mahtaa olla kenttäväki Joensuun seudun suurimmilla teknologia-alan työpaikoilla? Lähes kaikki kiittelevät kyllä yleissitovuuden säilymistä, mutta palkankorotukset jättivät toivomisen varaa. 

Esimerkiksi Tuupovaaralaisen Ounevan pääluottamusmies Tapio Maksimainen sanoo olevansa palkkaratkaisuun lievästä pettynyt. 

Ounevan pääluottamusmies Tapio Maksimainen.

– Ounevan tilauskirjat ovat täynnä ja yhtiö tekee parasta tulostaan koskaan. Rajana on vain taivas sekä raaka-aineiden ja työvoiman saatavuus. Silti palkkaratkaisu tietää ostovoiman heikkenemistä, Maksimainen sanoo viitaten inflaatioennusteisiin, jotka ovat pyörineet valtiovarain ministeriön arvioissa 2,6 prosentissa. 

Keslan Joensuun tehtaan pääluottamusmies Jarkko Immonen on Maksimaisen kanssa samoilla linjoilla: kaksi prosenttia olisi muutoin yhdelle vuodelle ihan hyvä korotus, ellei inflaatio söisi sitä kokonaan. Myös Keslalla on Immosen mukaan tilauskirjat täynnä 1,5, vuoden päähän. 

Juha Pakarinen (Thermo Fisher) epäilee, että työrauha saattaa jäädä lyhytaikaiseksi.

Samoille linjoille palkankorotusten suhteen asettuu myös John Deeren Joensuun tehtaan pääluottamusmies Kauko Keränen. 

– Tilauskanta on hyvä ja yhtiö tekee tulosta ennätysvauhtia. Silti näitä maltillisia palkkaratkaisuja on tehty nyt jo aika monta putkeen. Ihmetellä täytyy, milloin on sitten aika maksaa palkankorotuksia, Keränen kuvaa.

John Deeren Joensuun tehtaan pääluottamusmies Kauko Keränen.

Thermo Fisherin ja Abloyn Joensuun tehtaat olivat työpaikkoja, joissa työstaistelut olisivat kuluvalla viikolla ensi vaiheessa alkaneet, ellei neuvottelutulosta olisi valtakunnan sovittelijan toimistolla syntynyt. 

Näilläkin tehtailla eletään nyt historiallisen hyvää kautta ja lähes ainoan uhkan tuotannolle voivat aiheuttaa lähinnä työvoima- ja komponenttipula sekä sairauspoissaolot pandemiatilanteessa. 

Molempien tehtaiden pääluottamusmiehet Juha Pakarinen ja Eero Holsti kertovat myös lakkovalmiuden olleen hyvällä tasolla ja olevan sitä jatkossakin. Molemmat katsoivat, että parempaankin palkkaratkaisuun olisi ollut varaa.

– Mutta tämän kanssa voidaan elää, muotoilee Holsti. 

Lue laajempi juttu aiheesta lehdestä nro 2/2022