Kuopion työväenyhdistyksen talo. Kuva: Victor Barsokevitsch. Kuopion museo.

Merkkivuotta juhlitaan Kuopiossa sunnuntaina muun muassa puheenjohtaja Antti Rinteen vierailun ja kaupunginteatterin juhlanäytelmän merkeissä. 

Tammikuussa 1887 työmies Sakari Lehtonen esitti raittiusseuran kokouksessa, että Kuopioon olisi tarpeellista perustaa työväenyhdistys. Perustava kokous järjestettiinkin sääntöjen vahvistamisen jälkeen elokuussa 1889. Yhdistyksen toiminta käynnistyi noin sadan jäsenen voimin, heidän joukossaan myös kirjailija Minna Canth. 

Alusta alkaen nousi yhdistyksen toiminnassa tärkeäksi sivistystehtävä, jonka tiimoilta työväestölle alettiin järjestää oppikursseja sekä myös huveja, kuten teatteria ja urheilua. Lisäksi yhdistys vaikutti aktiivisesti hyväntekeväisyydessä ja kunnallispolitiikassa. 

Tulevina vuosina työväenyhdistys vahvisti asemaansa entisestään yhteiskunnallisena vaikuttajana perustamalla oman osuuskaupan, säästöpankin sekä työväenlehden. 

Murrosten aikaa

1900-luvun alku oli Suomessa suurten murrosten ja kuohunnan aikaa. Routavuosia seurasi vuonna 1905 suurlakko ja vuonna 1907 ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa sosialidemokraatit saivat läpi 80 kansanedustajaa. 

Myös Kuopion Työväenyhdistys liittyi vuoden 1903 Forssan kokouksen jälkimainingeissa sosialidemokraattiseen puolueeseen ja samalla sosialistisen periaateohjelman kannalle. Puolueohjelma lienee Suomen historian merkittävin, sillä se sisälsi vaatimukset käytännössä kaikista nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan eduista ja oikeuksista. 

Kansalaissota katkaisi kuitenkin myönteisen kehityksen vuonna 1918. Kuopiossa yhteenotot eivät olleet yhtä kovia kuin eteläisemmissä teollisuuskeskuksissa, mutta taisteluissa kuoli tai haavoittui joitakin kymmeniä punaisia ja valkoisia. Antautumisen jälkeen valkoiset joukot surmasivat 24 punaista ja vankileireillä punaisia kuoli joitakin satoja. 

Uuteen nousuun

Kansalaissodan jälkeen työväenliike jakautui kahtia, mikä näkyi selkeästi myös Kuopiossa. Tilanne vakiintui vasta 1930-luvulla, kun lapuanliike pakotti vasemmistososialistit ja kommunistit lopettamaan toimintansa. 

Myöhemmin, kun maalaisliiton Kyösti Kalliosta tuli sosialidemokraattien tuella presidentti, avautuivat ovet hallitukseen myös sosialidemokraateille ja punamultahallitukselle. Myös Kuopion kunnalliselämässä demareiden asema vankistui, kunnes sotavuodet jälleen keskeyttivät virinneen toiminnan. 

Sotavuosien jälkeen työväenliikkeen sisäinen voimainmittelö kommunistien kanssa käynnistyi jälleen ja taitekohta sosialidemokraattien hyväksi tapahtui lopullisesti vasta 1970-luvulla. 

Tämän mittelön ohella sotien jälkeinen aika oli Kuopion työväenyhdistykselle melkein yhtäläistä rakentamisen historiaa, kun Puijonkadun tontti rakennettiin ensin 1950-luvulla ja sitten 1980-luvulla toiseen kertaan. Tuolloin työväenyhdistyksen uudeksi toimitaloksi valmistui Kauppakeskus Sektori.

Lähde: Tero Tuomisto – Kuopion Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen historia 1 ja 2.

KUOPIO / Arto Miettinen