Keskisalon pajalta löytyy monenmoista: lumiauralla varustettua mönkijää, venetraileria sekä puunkuljetusalustaa.

Metsätyöt, tekniikka ja koneet ovat aina olleet lähellä Pentti Keskisalon sydäntä, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Siinä sivussa on tosin tullut tehtyä kuntapolitiikkaakin yli 30 vuoden ajan. 

Pentti Keskisalon tuntenee joensuulaisessa kuntapolitiikassa jokainen. Takana on kahdeksan kautta Joensuun valtuustossa, luottamustoimia Puhaksen, BioKympin ja Riikinvoiman hallinnossa sekä viimeisimpänä puheenjohtajuus maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävän Siun Soten valtuustossa. 

Keskisalosta on siis moneksi. Siltikin liikkeelle on sopivaa lähteä Mutalan pientaloalueelta, jossa on sijainnut koko Joensuussa asumisen ajan paitsi hänen kotinsa myös hänen ikioma puuhanurkkauksensa: konehalli, josta löytyy muun muassa vene, traileri ja mönkijä sekä lukuisia erilaisia puunkuljetuskärrejä. 

Niitä Keskisalo rassailee omaksi ilokseen, koska tekniikka kiinnostaa. Ja onhan laitteista ihan konkreettista hyötyäkin lumi- ja metsätöissä, joita Keskisalo on oppinut tekemään lapsesta. Omatekoisten puunajokärrien suunnittelussa apua on ollut, että työurasta yli 40 vuotta vierähti John Deeren Joensuun tehtaalla, siitä valtaosa metsäkoneiden suunnittelijana. 

– Menin Rauma-Repolan konepajalle töihin silloin kun se perustettiin vuonna 1972 ja jäin eläkkeelle vuonna 2016. Työsuhde kesti 43 vuotta ja kolme kuukautta, Keskisalo summaa työuransa strategiset lukemat. 

Pientilan poika

Perjantaina Keskisalolla tulee täyteen 70 vuotta pyöreitä vuosia. Synnyinpaikka oli Heinäveden Tetrivaaran kylässä Vihtarissa. Koti oli perinteinen tuon ajan rintamamiestila, perheessä oli kahdeksan lasta, joista Pentti oli vanhin poika. Maatalon työt ja metsätyöt tulivatkin tutuiksi jo lapsena.

– Ehdin pari talvea olla tukkikämpilläkin mukana tukienteossa ja rämpiä paksuissa lumihangissa paukkupakkasissa. Kunnes armeijan kutsui, silloin päätin, että viskaan moottorisahan tallin nurkkaan ja saa siellä pysyä, Keskisalo kertaa teinivuosiaan. 

Keskisalo hakeutui opiskelemaan Joensuuhun, johon oltiin tuolloin perustamassa Rauma-Repolan konepajaa. Siellä työtä riitti heti alusta alkaen ensin levyseppä-hitsarina ja teknikon tutkinnon jälkeen suunnittelupuolella kuormakoneiden, kuormainten ja harvesterien parissa. 

– Opiskelijaksi Wärtsilän tekuun päädyin terveyssyitä, hitsarin ammatista saamani ammattitaudin takia. 

Konepajalta sai alkunsa myös Keskisalon poliittinen ura, johon hänet houkutteli konepajan silloinen työhuonekunnan puheenjohtaja, luottamusmies Antti Junttila. 

– Antti houkutteli minut ensin työhuonekunnan puheenjohtajaksi, sitten ammattiosaston puheenjohtajaksi ja Metalliliiton toimintaan. Houkuttelu jatkui vielä keväällä 1988 SDP:n jäseneksi ja kuntavaaliehdokkaaksi. Kävin kevään aikana Voionmaa opistolla hakemassa tuntumaa politiikkaan viikon kurssilla. Menin heti ensimmäisissä vaaleissa läpi, takana oli tuttua työporukkaa, Keskisalo kuvaa.  

Teknisten opintojen jälkeen luottamustoimet jatkuivat työpaikalla toimihenkilöiden luottamusmiehenä ja ammattiliitto TU:n ja PRO:n hallituksissa 11 vuotta. Myös STTK:n valtuustossa Keskisalo kerkesi istua samat 11 vuotta. 

Politiikka kutsuu

Sitten vuoden 1988 on käyty kahdeksat kuntavaalit, joista Keskisalo on mennyt läpi joka kerta. Kokemusta luottamustoimissa on karttunut kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, kaupunginhallituksen jäsenyydestä ja sen varapuheenjohtajuudesta sekä useammasta kaudesta teknisen lautakunnan puheenjohtajana.  

Ensimmäinen lautakunta, jossa Keskisalo oli puheenjohtajana, oli oikeusturvalautakunta, Keskisalo muistelee.  Joka tapauksessa oikeusapu- ja kotitalousneuvonta kuuluivat silloin lautakunnan alaisuuteen. 

Yhtiöiden hallituksista Keskisalolle on kertynyt kokemusta runsaasti. Hän on ollut perustamassa muun muassa Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:tä, siis nykyistä Puhas Oy:tä, Kiteellä toimivaa BioKymppi Oy:tä ja Leppävirralla toimivaa Riikinvoima Oy:tä. Riikinvoima Oy:ssä on mukana asiakasomistajina 8 jätehuoltoyhtiötä ja 58 kuntaa.

Myös Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy, Siun Talous Oy ja näistä syntynyt Meidän IT ja Talous Oy kuuluvat niihin yhtiöihin, jossa näkyy Keskisalon kehittämisen kädenjälki. Meita Oy:n omistaja-asiakkaita ovat Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon kunnat, kuntatoimijat ja sairaanhoitopiirit.

Varsin haastavaksi harjoitukseksi voi luonnehtia myös nykyistä Siun soten kuntayhtymää, jossa omistajina ovat niin ikään kunnat. Keskisalo toimii Siun soten valtuuston puheenjohtajana, joten pöydällä ovat olleet niin palveluverkkosuunnitelma kuin myös työvuorojen keskitetty suunnittelu. 

Keskisalon mukaan kuntien ohjausvallan ansiosta talouden suunnittelu on ollut kuntayhtymässä aiempaa selkeämpää, jos kohta palveluiden tason säilyttäminen korkealla on ollut haasteellista, kun tulojen kasvu on ollut muuta maata pienempää. Maakunnan ikärakenteesta johtuen erityisesti palveluasumisen saatavuudessa riittäisi edelleen kehitettävää varsinkin Joensuussa.  Myös henkilöstön mukaan saantia kuntayhtymän kehittämiseen Keskisalo pitää elintärkeänä.

Malttia rakentamiseen

Kevään tuleviin kuntavaaleihin Keskisalo on antanut jo ehdokassuostumuksensa. Virtaa siis edelleen riittää, samoin vahvoja näkemyksiä. 

Joensuun taloudesta hän myöntää olevansa hieman huolissaan. Keskisalo peräänkuuluttaisi luottamustoimiin nykyistä vahvempaa talousosaamista, sekä hieman malttia urheilu- ja kulttuuritalojen rakentamisessa. 

– Koronan tiimoilta Joensuu on saanut valtion rahoitusta, mutta tulevina vuosina saattaa tulla tiukat ajat, Keskisalo ennakoi. 

Kaupungilla on Keskisalon mukaan jo ennestään riittävän suuri määrä toimitiloja tyhjillään odottamassa ratkaisuja. Hän mainitsee esimerkiksi konservatorion, Niinivaaran lukion ja entisen kauppaoppilaitoksen sekä kaupungin teknisen puolen tilat Muuntamotiellä. 

– Tuntuu siltä, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa ja korjausrakentaminen on unohdettu kokonaan, Keskisalo toppuuttelee.

JOENSUU / Arto Miettinen

Pentti Keskisalo täyttää 22. tammikuuta 70 vuotta. Koronan vuoksi syntymäpäivävastaanottoa ei ole. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pentti Keskisalo. Muistamisesta kertyneet varat ohjataan kokonaisuudessaan apurahoiksi tekniikan opiskelijoille.