Kirsi Juvonen tietää, että ompelijat haluavat kehittyä ammatissaan. Merja Haapasalo sanoo pitävänsä haasteista, jotka tuottavat onnistumisen kokemuksia.

Vaatetusteollisuus valtakunnassa on vähissä, mutta Kiteen tekstiilitehdas on osoittanut tarpeellisuutensa ja löytänyt toimintamallin, jossa ompelijakin tuntee työnsä merkityksen.

Marimekko työllisti Kiteellä kymmeniä ompelijoita vuodesta 1974 alkaen liki 40 vuoden ajan. Erinäisiä vaiheita ja toimintatapoja koettiin vuosien aikana, kunnes tehdas lopetettiin 2013.

Tilalle perustettiin Kiteen tekstiilitehdas Oy. Toimitusjohtaja Harri Nyman tarttui tilaisuuteen ja perusti yrityksen samoihin tiloihin. Taustalla oli myös ompelijoiden vahva halu edelleen työllistyä osaamallaan alalla.

Marimekko on edelleen yksi asiakkaista. Vaatteiden valmistamista tarvitsevat kuitenkin koko ajan enemmän esimerkiksi suunnittelijoiden perustamat pienet merkit.

– Koronan alkaessa pari kuukautta tuntui, että kaikki pysähtyi kuin seinään, sanoo tehtaanjohtaja Kirsi Juvonen.

Ennalta suunniteltuja tilauksia peruttiin, mutta sitten alkoi uutta tulla tilalle. Yhä enemmän yhteydenottoja tuli myös ihan uusilta asiakkailta. Tilanne oli selvästi antanut uutta puhtia nuorille suunnittelijoille, ja toisaalta se pakotti myös perinteiset toimijat uusiutumaan.

– mutta niin vain näyttää käyneen.

Asiakkaista ei tässä sen enempää, kuin että kaikki ovat kotimaisia ja heitä on muutamia kymmeniä. Tilausmäärät vaihtelevat muutamista kymmenistä tuhansiin. Yksittäiskappaleitakin tehdään malliompeluna silloin tällöin, mikä liittyy sekä hinnoitteluun että sarjan suunnitteluun.

KITEE / Riitta Mikkonen

Lue juttu kokonaisuudessaan lehdestä nro 16/2021