Vanhempi väki muistaa Kansantalon Liukun Baarista. Nyttemmin talo on toiminut jo 17 vuoden ajan järjestöjen kokoontumispaikkana.

Kansantalolla toimii jo seitsemän ammattiosastoa, kaksi puolueosastoa, kunnallisjärjestö ja kymmenkunta muuta kansalaisjärjestöä, mutta vielä mahtuisi mukaan, vinkkaa tiloja isännöivän SAK:n Keski-Karjalan Paikallisosaston varapuheenjohtaja Alpo Jumppanen. 

Helmikuinen iltapäivä alkaa painua jo Kiteen keskusaukiolla sineen.

Mutta ei niin hiljaista iltaa, etteikö matkahuollon aukion laidassa seisovalla SAK:n Kansantalolla palaisi valot. Niin tänäkin iltana, kun koolla on talon eri toimijoiden kehittämispalaveri, jossa sovitaan muun muassa kuluvan vuoden tapahtumista, kaappivuokrista sekä uuden kopiokoneen hankinnasta.

Kansantaloa isännöivää Keski-Karjalan Paikallisjärjestöä palaverissa edustavat puheenjohtaja Jarmo Hukka, varapuheenjohtaja Alpo Jumppanen sekä sihteeri Pirjo Hyttinen. Lisäksi paikalla ovat Kiteen Metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Jumppanen sekä kolmea eri yhdistystä edustava Liisa Pirhonen. Kohta pöytään istuu myös Puhoksen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lahtela, joten palaveri voi alkaa.

Alpo Jumppanen kertoo Kansantalon toimineen näissä entisissä Liukun Baarin tiloissa vuodesta 2001, seitsemäntoista vuoden ajan. Paikallisjärjestö toimii tiloissa kaupungin vuokralaisena, muut toimijat puolestaan paikallisjärjestön kaappivuokralaisina. Käyttöönsä he saavat tätä vuokraa vastaan paitsi kaapin ja kokoustilan myös keittiön, kopio-
koneen ja av-laitteet ja toimistotilojen ylläpidon.

Kysyntä on ollut kovaa, sillä menneenä vuotenakin tiloissa on toiminut aktiivisesti parikymmentä yhdistystä ja tilaisuuksia on ollut yli 250.

– Pienet neliöt, monta käyttäjää, kiteyttää Jumppanen.

Vääntöä avustuksista

Kansantalon vilkkaasta käytöstä saa näyttöä, kun vilkaisee ulko-oven pielessä seisovaa luetteloa talossa toimivista yhdistyksistä. Listassa on seitsemän ammattiosastoa, kaksi puolueosastoa, Kiteen Eläkkeensaajat sekä muun muassa Kiteen Hengitysyhdistys, Reumayhdistys, Kennel ry, Metsästysseura, Sydänyhdistys, Mielenterveysseura, Sukuseura sekä Pohjois-Karjalan Keliakiayhdistys.

– Lisäksi yläkerrassa toimii omissa tiloissaan, kaupungin vuokralaisena, SPR ja partiolaiset, lisää Jumppanen.

Kysynnästä huolimatta paikallisjärjestölle ei ole aina löytynyt kansantalon pyörittämiseen varauksetonta tukea. Usein vuosien varrella on esimerkiksi keskusteltu talon purkamisesta, ja viime vuonna loppuvuodesta puolestaan käytiin vääntöä paikallisjärjestön toiminta-avustuksesta, jonka kaupunginhallitus lopulta eväsikin.

– Asia saatiin kuitenkin neuvoteltua parhain päin supistamalla merkittävästi tilan neliöitä, Jumppanen kiittelee. Yhdistysten toiminta voi jatkua.

Jumppanen sanoo, että taustalla on poliittisia intohimoja, joista hän ei halua puhua tässä yhteydessä enempää. Hän vain vilpittömästi toivoo, että mahdollisimman monet toimijat mahtuisivat Kansantalolle tekemään tärkeää järjestötyötään.

– Kaupunki on aina suhtautunut toimintaamme hyvin myötämielisesti ja pitänyt sitä tärkeänä, Jumppanen sanoo.

KITEE / Arto Miettinen

Lue lisää lehdestä nro 8/2019

Share This