EKL:n Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Toivo Pykäläinen luovutti Seija Siposelle piirin onnittelut juhlivalle Juuan eläkkeensaajille.

Juuan Eläkkeensaajat ry täytti lauantaina 50 vuotta ja juhli taivaltaan joulukuussa 110 vuotta täyttävässä Juuan Työväentalossa. Juhlapuheen pitänyt Eläkkeensaajien keskusliiton EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko kannusti kuntia ja eläkeläisjärjestöjä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen muistutti, että kunta voi olla elinvoimainen juuri eläkeläisten ansiosta.

Timo Kokon mukaan eläkeläisjärjestöjen toiminta on erittäin tärkeää ja sitä pitää tukea. Lisäksi se on täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan.

– Tuoreen järjestökyselymme mukaan pelkästään liiton jäsenyhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä 9 250 henkilöä ja he käyttävät aikaa toimintaansa noin 76 000 tuntia kuukaudessa.

Kokko muistutti, että kuntien ja järjestöjen järkevällä yhteistyöllä on mahdollista antaa monelle ihmiselle iloa elämään sekä parantaa olennaisesti heidän elämänlaatuaan. Tarvitaan vain oikeanlaista tukea, väline- ja materiaaliapua ja ennen kaikkea halua aitoon yhteistyöhön.

Liitto on vedonnut kuntiin, että ne antaisivat eläkkeensaajayhdistysten tekemälle vapaaehtoistoiminnalle sille kuuluvan arvon ja edistäisivät niiden toimintaa taloudellisesti sekä tarjoamalla toiminnassa tarvittavat esteettömät tilat maksutta.

– Nyt kannattaakin kaikkien jäsenyhdistystemme, myös teidän täällä Juuassa ja koko Pohjois-Karjalan piirissä, kysyä omalta kunnaltaan, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, Timo Kokko tormensi noin 60 hengen juhlaväelle.

EKL:n puheenjohtaja Timo Kokon sanoin Suomessa on hyvä elää, ja suuri kiitos siitä kuuluu maata itseään säästämättä rakentaneille eläkeläisille.

Eläkeläiset tuovat enemmän kuin vievät

Juuka on tavallaan pienoiskoossa koko muu maa Helsingin ulkopuolella. Eläkeläisten osuus kasvaa koko ajan ja syntyvyys vähenee. Kunnanjohtaja Markus Hirvonen pani pohtimaan, että onko se loppujen lopuksi alueen elinvoimalle huono vai hyväkin asia.

Esimerkiksi Juuassa eläkeläisten paluumuutto pitää Hirvosen mukaan nettomuuton plussan puolella. Eli Juukaan muuttaa enemmän väkeä kuin lähtee pois.

– Ja eläkeläisväestö, joka tänne muuttaa, tuo mukanaan todella paljon elinvoimaa kuntaan.

– Me on se jopa laskettu, että eläkeläiset ovat talouskielellä nettopositiivinen ryhmä Juuassa. Vaikka eläkeläisten määrä kasvaa, se ei haittaa.

Hirvosen mukaan ihmisiä vetää pääkaupunkiseudulle se, mitä siellä voi tehdä työltä ja unelta jäämällä ajalla. Ja Juuassa eläkeläisillä on siinä erilaisten harrastusten vetäjinä ja toimijoina todella merkittävä rooli.

– Jos poistettaisiin kaikki aktiviteetit, missä eläkeläiset ovat järjestäjinä, niin ei tänne ihan kamalan paljon jäisi.

– Meillä eläkeläisväestö tuo käytännössä sen pöhinän sille kahdeksalle tunnille myös meille muille.

Huolena hoivapaikat

Juuan Eläkkeensaajat perustettiin alunperin nimellä Juuan Seudun Eläkkeensaajat, mutta nimi virtaviivaistettiin sittemmin nykyiseen muotoon. Jäseniä on ollut parhaimmillaan yli 300, nyt noin 200. Tavoitteena on ollut muun muassa valvoa eläkkeensaajien etuja ja oikeuksia, edistää jäsenten fyysistä ja henkistä toimintakykyä, pitää yllä keskustelua eläkekysymyksistä ja järjestää harraste- ja virkistystoimintaa.

Toiminnan alullepanijana oli myöhemmin maaherrana toiminut sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Uki Voutilainen. Hän myös antoi yhdistyksen pesämunaksi kymmenen silloista markkaa. Puheenjohtaja Seija Siposen mukaan puoluepolitiikkaa ei ole kuitenkaan haluttu sotkea mukaan toimintaan, ja toiminta on avointa kaikille.

– Asiat ovat olleet ne, mitä on hoidettu, hoidetaan ja mistä kannetaan huolta.

Yhdistys oli muun muassa mukana perustamassa Juuan vanhusneuvostoa, nyt Ikäihmisten neuvosto, ja vanhustentaloyhdistystä, joka omistaa Juuassa 104 vuokra-asuntoa. Suurin osa asukkaista on juuri eläkeläisiä.

Siposen mukaan toiminta jatkuu aika lailla ennallaan. Hän pohti avauspuheessaan, että esillä ovat olleet jo aikoinaan monet asiat, mitkä nytkin pohdituttavat. Muun muassa ikääntyminen ja hoivatarve sekä hoivapaikat.

– Hoivan tarvitsijoiden määrä kasvaa ja miten yhteiskunta siihen vastaa. Kuka hoitaa ja missä hoitaa? Miten sitten, jos se vierelläkulkija joutuukin muualle kotikunnasta, Siponen pohti.

Juhlassa luovutettiin myös 17 Pohjois-Karjalan Eläkkeensaajien piirin myöntämää EKL:n hopeista ansiomerkkiä ansioituneille toimijoille.

Vesa Martikainen