Ignoi Vornanen oli keisari Aleksanteri II:n karhujahtikaveri Karjalassa. Kuva teoksesta: Eliel Wartiainen: ”Karhunajossa Kauko-Karjalassa”, Porvoo 1991.

Vaikka noista tapahtumista on vierinyt aikaa  jo runsaat sata vuotta, ovat ne pysyneet kansan muistissa selkeinä mielikuvina. Itse kuulin ne pikku poikana Karjalan papalta 1950-luvun lopulla. 

Mainittu Karjalan pappa oli minulle niin rakas ja tärkeä  äidin isä Mikko, joka syntyi Raja-Karjalassa, Impilahdella syksyllä 1894. Silloin elettiin Suomessa Venäjän keisarin alamaisina, ja täällä olivat voimassa vanhat Venäjän lait. Mikko-pappa oli lähtenyt jo yhdeksänvuotiaana isänsä Pedri Hutun apumieheksi metsätöihin.

Mikko-pappa olikin poikasena harteikas ja toimelias nuori mies, jonka isä hyväksyi mielellään avuksi Aunuksen Karjalan suurille savottatyömaille.

Yksi kuuluisimmista metsänhakkuista tapahtui 1910-luvun taitteessa Liusvaaran suurilla salomailla. Siellä kasvoivat järeät honkapuut pitkiksi petäjiköiksi. Metsien miesten puheenparressa noita tukkipuita kutsuttiin nimellä ”Karjalan punahonka”.

Kun Karjalan kylissä ei monessakaan vielä ollut kouluja, oli Mikko-papalla mahdollisuus toimia jopa parina kolmena talvikautena puunkaadossa ja karsinnassa. Mikko-pappa kävi kyllä jonkin aikaa kiertokoulua. Sen ansiosta hän tunsi kirjaimet ja istui lehdenkin ääressä monesti pitkään, sillä hänen lukemisensa eteni vain tavaamalla tekstiä.

Karjalan erämiehistä, susien, hirvieläinten ja karhujen kaatajista Mikko-pappa taisi mainita ainakin Korpiselän Vornaset. Etevä erämies Ignoi Vornanen syntyi Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylässä 1827, missä Vornasen suku tunnettiin etevinä loitsujen taitajina, tietoniekkoina ja kalevalaisten kansanrunojen laulajina. Heistä varsinkin Ignoin isän siskolla Anni Vornasella oli runsaat runovarat. Niin ikään Pedri Vornasen loitsutaidot ja metsästäjän maine tunnettiin monin paikoin niin Suomessa kuin Karjalan kylissäkin.

Ignoi (Ignati) Vornasen aikaisemmilta metsästysvuosilta on mainittavin tapaus hänen osuudestaan karhunkaatoon, johon otti osaa itse Venäjän keisari Aleksanteri II. Ignoi Vornanen oli silloin Kivennavan pitäjässä, aivan lähellä rajaa, saanut kierrokseensa karhun. Se oli mahtava mesikämmen, joka metsästyspäivänä ison miesjoukon voimin saarrostettiin passipaikalle, ison metsään rakennetun ampumalavan luo.

Unto Martikainen

Lue lisää lehdestä nro 51–52/2018

Share This