Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaalien ehdokas Sari Järn (sd).

Pohjois-Savo sai vuosi sitten vahvistusta, kun lähes 4700 asukkaan Joroinen vaihtoi maakuntaa. Vuonna 1631 perustettu kunta kuuluu näin ollen valmisteilla olevaan Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

Mitä swingaavan Savon Pariisin eli Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaalien ehdokas Sari Järn (sd) odottaa tulevalta muutokselta? ”Ihmisiä tuntuu pelottavan se, että miten tässä meille käy. Säilyvätkö terveyspalvelut? Pitääkö hoitoa saadakseen matkustaa aina naapurikaupunkiin?”, Sari luettelee esiin nousseita huolia. Hän näkee uudistuksessa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin syitä pelkoon.

”Joroisille ja monille muille pienemmille paikkakunnille voi olla etua siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäjillä on isommat hartiat, kuten on tapana sanoa. Kuntien pieniin sote-yksiköihin on vaikea saada tarvittavaa työvoimaa, kun taas hyvinvointialue nähdään helpommin vetovoimaisempana työnantajana. Isommissa yksiköissä on mahdollista panostaa kehitystyöhön sekä yhteisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Organisoimalla asiat nykyistä paremmin luomme ennakoitavuutta, mikä helpottaa myös kunnan elämää”, Sari toteaa ja jatkaa: ”Erikoissairaanhoidon kulut ovat olleet vaikeasti ennakoitavissa, ja tämä on tuonut myös Joroisille toistuvasti ikäviä yllätyksiä. Talousarviot ovat todellakin olleet vain arvioita, eivätkä kovin hyviä sellaisia. Tulevaisuudessa voimme kunnassa keskittyä elinvoiman rakentamiseen, koulutukseen ja sivistystoimeen sekä elinympäristön kehittämiseen. Tähän lukeutuu kaikkea teiden kunnossapidosta kaavoitukseen ja maankäyttöön.” 

Arnevi Rautanen on kolmen pienen lapsen äiti. Hän muutti Helsingistä Joroisiin viisi vuotta sitten jatkaakseen sukunsa maatilaa luomuviljelijänä. ”Elämä täällä on vauhdikasta ja mielekästä”, toteaa Arnevi. ”Joroisissa on kaikki mitä lapsiperhe tarvitsee ja toisaalta turhaa hömpötystä ei ole liikaa.” 

Onko tilanne sama sote-palvelujen osalta? ”Kaikki tarvittavat palvelut ovat löytyneet riittävän läheltä”, vastaa Arnevi määrätietoisesti. ”Neuvola ja terveyspalvelut ovat tässä kirkonkylällä ja se on ollut huippua. Erityisesti raskausaikana se oli ensiarvoisen tärkeää. Isommissa asioissa päivystysaikojen ulkopuolella olemme saaneet palvelut lähikaupungeista. Kuopion yliopistollinen sairaala on myös kohtuullisen matkan päässä, kunhan siellä ei tarvitse säännöllisesti käydä. Tästäkin on perheessä kokemusta. Samoin kuin päivystyskäynneistä, jotka kuuluvat lapsiperheen elämään.” 

Näitä matkoja Arnevi ei ole kokenut ongelmaksi. Sen sijaan huolta on aiheuttanut esimerkiksi se, kuinka kauan ambulanssin tulo kestää, jos tapahtuu jotain akuuttia. ”Odottavan aika on silloin pitkä. Toisaalta kehitettävää olisi siinä, että päivystyksestä saisi paremmin apua vaikkapa videopuhelulla. Digitaalisia palveluja voisi hyödyntää enemmänkin. Yhteyksistä se ei ole meillä kiinni. Tänne tulee valokuitu ja tarvittava tekniikka on käytettävissä”, Arnevi huomauttaa. 

JOROINEN / Erno Säisänen

Lue juttu kokonaisuudessaan lehdestä nro 1/2022