Riitta Myller ehti vuosikymmeniä jatkuneen poliittisen uransa aikana moneen, muun muassa 14,5 vuodeksi Brysseliin sekä toisinaan myös talvirientoihin. Kuvat: Viikko Pohjois-Karjalan arkisto

Joensuun Työväenyhdistys valitsee marraskuun viimeisenä päivänä 30.11. itselleen uuden puheenjohtajan. Uuden puheenjohtajan nimeä ei ole vielä tiedossa, mutta väistyvän on: hän on Riitta Myller. 

Riitta Myllerin tuntenevat Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa kaikki. Poliittinen ura hakee vertaistaan, tarkastelipa sitä millä mittarilla tahansa. Takana on 16 vuotta eduskunnassa, 14,5 vuotta Euroopan parlamentissa ja paikallistasollakin pitkä tovi Joensuun valtuustossa. 

Ja viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpänä, Joensuun Työväenyhdistyksen puheenjohtajuus, joka nyt on katkolla. 132-vuotias puolueosasto on yli 600 jäsenellään ja kahdella kansanedustajallaan valtakunnallisestikin yksi suurimmista, yhteiskunnallinen vaikuttaja. 

– Yhdistyksen tulee olla jäsenilleen vaikuttamisen väylä niin kunta- kuin myös valtakunnan politiikkaan, mutta sen tulisi tarjota ihmisille myös mahdollisimman monenlaisia tarttumapintoja tulla toimintaan mukaan, Myller muotoilee. 

Myller nostaa tästä hyviksi esimerkeiksi yhdistyksen omistamat Hopealahden tilan ja Laaman kämpän, jotka mahdollistavat ihmisille talkootoiminnan ja käsillä tekemisen; samoin tärkeää on yhteistyön eri järjestöjen kanssa esimerkiksi sosiaalisen toiminnan järjestämiseksi lapsille. 

– Olemme pyrkineet myös poliittisessa mielipiteenmuodostuksessa siihen, että voisimme yhdistyksen, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän kesken muodostaa paremmin yhdessä kantaa asioihin. Myös tähän toivotaan jäsenistöä mukaan, Myller kuvaa viitaten yhdistyksen rooliin politiikassa. 

Karsikosta Brysseliin

Myller itse koki oman poliittisen heräämisensä jo kouluikäisenä. Aate ei tullut suoranaisesti verenperintönä, vaan se huokui pikemminkin kaikesta ajan hengestä, koulusta, koko lapsuuden miljööstä Joensuun Karsikon Asevelikylässä. 

Myös uutiset jätevuorista, tehtaan piipuista ja Lievestuoreen Liisoista järkyttivät jo nuorena.

– Porvariksi en itseäni tuntenut ja silloinen taistolaisuuskin tuntui luotaantyöntävältä asialta. Kouluneuvoston vaalien yhteydessä luin sitten Sosialidemokraattisten nuorten keskusliiton periaateohjelman ja tunsin ajattelevani juuri samoin, Myller kuvaa. 

Koululaispolitiikka vei Myllerin lopulta mukanaan siinä määrin, että hänen lukio-opintonsakin keskeytyivät. Mieleen muistuvat vuodet Joensuun vanhalla työväentalolla, josta politiikkaa tehtiin kiertokirjein ja puheluin käsivälitteisten keskusten kautta ympäri maakunnan. 

19-vuotiaana Myller ehti toimia vuoden myös Polvijärven vastaavana kirjastonhoitajana ennen kuin hakeutui Tampereelle yhteiskuntatieteitä opiskelemaan. Myös vuodet Yleisradion freelance-toimittajana Myller muistaa mielenkiintoisena ja opettavaisena aikana. 

Siirtymä Arkadianmäelle ei aktiivisen nuorisoliittolaistoiminnan jälkeen ollutkaan enää  suuren suuri. Askel Euroopan parlamenttiin sen sijaan oli, sillä työtä tehtiin ”uudella maaperällä” ja jokseenkin yksin. 

– Ei Euroopasta juurikaan puhuttu YYA-ajan Suomessa, Myller sanoo. 

Askelia eteenpäin

Tämän päivän politiikkaa Myller katsoo osin hyvillä mielin. Moni asia, joissa hän aikanaan koki taistelevansa tuulimyllyjä vastaan, on tullut ainakin lähemmäksi ihmisten arkipäivää. 

– Esimerkiksi ympäristönsuojelussa on menty eteenpäin ja ilmastonmuutoksesta keskustellaan laaja-alaisesti. Kun aikanaan puhuin sen puolesta, että viitisen prosenttia sähköstä voitaisiin tuottaa tuulivoimalla, siihen suhtauduttiin viharyöpyllä, Myller kuvaa. 

Myllerin mukaan isoissa muutoksissa tarvitaan jatkossakin aina sekä lainsäädäntöä että taloudellisia ohjauskeinoja. 

– Ratkaisujen on oltava valtavirtaa, ja se puolestaan onnistuu, kun yritykset ymmärtävät, että ilmastoasiat ovat myös bisnestä, Myller sanoo. 

Myller itse aikoo jättää työväenyhdistyksen puheenjohtajuudesta luopumisen myötä päivänpoliittiset tehtävät toisille. Joensuussa hän asuu jatkossakin, mutta tämän hetken arki täyttyy iäkkäistä vanhemmista huolehtimisesta, minkä vuoksi hän on osaltaan myös rajoittanut korona-aikana sosiaalisia kontaktejaan. 

Uutta puheenjohtajaa hän ei halua toimessaan ohjeistaa. Yleisesti hän näkee, että nykyisessä sosiaalisen median virrassa ihmiset ovat hyvin hämmentyneitä, joten myös paikallistason keskustelulle isoista yhteiskunnallisista periaatteista ja linjauksista olisi tilausta. 

– Sellaisia teemoja ovat esimerkiksi talouspolitiikka, ilmastonmuutos ja hyvinvoinnin jakaantuminen, Myller viitoittaa.

JOENSUU / Arto Miettinen